Mikä puheenjohtajakausi nyt alkaakaan?

3

Tietokilpailukysymys: Mikä kansainvälinen järjestö

  1. hyväksyi sinisen tähtilipun ja Beethovenin Oodi ilolle -kappaleen symboliksi Euroopalle?
  2. lopetti kuolemanrangaistuksen Euroopassa?
  3. kriminalisoi kidutuksen Euroopassa?
  4. kriminalisoi ihmisten kloonauksen Euroopassa?
  5. on tehnyt ainoan kansainvälisen kyberrikollisuuden kriminalisoivan yleissopimuksen maailmassa?
  6. on tehnyt ainoan kansainvälisen naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan kriminalisoivan yleissopimuksen maailmassa?

Vastaus: Euroopan neuvosto.

Euroopan neuvoston päärakennus Strasbourgissa. Täällä 47 jäsenmaan edustajat kokoontuvat tekemään päätöksiä. Kuva: Satu Mattila-Budich

Euroopan neuvosto ei puolestaan ole Euroopan unionin jäsenmaiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto tai EU-maiden ministereistä koostuva Euroopan unionin neuvosto. Eikä sillä muutenkaan ole mitään tekemistä Euroopan unionin kanssa.

Paitsi hyvin samankaltainen nimi.

Ja se sininen tähtilippu ja Oodi ilolle symboleina.

Euroopan unionilla on kuitenkin erityinen asema Euroopan neuvostossa.

Se ei ole vielä jäsen, mutta ei tarkkailijakaan, sillä kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ovat jo Euroopan neuvoston jäseniä. Kaikki EU-maat ovat liittyneet Euroopan neuvostoon, ennen kuin niistä tuli Euroopan unionin jäseniä. Myös EU:n hakijamaat ovat Euroopan neuvoston jäseniä.

Euroopan unionin jäsenyysneuvottelut Euroopan neuvoston jäseneksi ovat vireillä.

Ministerikomitea on Euroopan neuvoston korkein päättävä elin. Se kokoontuu kerran vuodessa ulkoministeritasolla; muutoin jäsenmaita edustavat niiden pysyvät edustajat. Kuva: Otto Virtanen

Mikä on Euroopan neuvosto?

Euroopan neuvosto perustettiin ennen Euroopan unionia, vuonna 1949. Jäsenmaita on yhteensä 47, mukana ovat esimerkiksi Venäjä ja Turkki. Jäseneksi voi liittyä maa, joka sijaitsee kokonaan tai osittain Euroopassa ja jonka kulttuuri on läheisesti linkittynyt eurooppalaiseen kulttuuriin.

Euroopan neuvoston tunnetuin toimielin on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.

Järjestön toimialaan kuuluvat ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio. Euroopan neuvostossa on laadittu näitä koskevia yleissopimuksia, ja tuomioistuimen ja muiden ns. monitorointimekanismien avulla se seuraa, kuinka hyvin näitä sopimuksia noudatetaan jäsenmaissa.

Tärkein sopimuksista on Euroopan ihmisoikeussopimus, johon liittyminen on ehto uusille jäsenmaille. Sen nojalla jokaisella jäsenmaiden yli 830 miljoonasta yksilöstä on oikeus valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Vastaavaa tuomioistuinta ei ole muualla maailmassa.

Ruska on saapunut myös Strasbourgiin. Kuva: Henna Kosonen

Suomi aloittaa puheenjohtajakautensa Euroopan neuvostossa 21. marraskuuta. Tässä blogissa kerromme puheenjohtajakautemme kuulumisista ja tapahtumista. Puheenjohtajakausi huipentuu ulkoministerikokoukseen Helsingissä 16.–17. toukokuuta 2019.

Kommentit

Heikki Koskela 9 kuukautta sitten

Hyvät ovat aiheet ja aikeet puheenjohtajakaudella. Haasteita riittää.
Kuka valvoo Suomessa ihmisoikeuksia ja että tuomioistuimet noudattavat niitä sekä
oikeusvaltion periaatteita käytännössä?

Henna Kosonen 9 kuukautta sitten

Kiitos kommentistasi! Suomessa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Myös eritysvaltuutetut, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, tietosuojavaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu, edistävät ja kehittävät oman erityisalansa osalta keskeisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tuomioistuimet puolestaan valvovat perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia oikeuskäytännössä. Myös kansalaisjärjestöillä ja tiedotusvälineillä on keskeinen rooli oikeuksien valvonnassa. Ihmisoikeuksia valvovat kansainvälisesti myös useat kansainväliset valvontaelimet. Tärkein niistä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka valvoo valitusten kautta Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Myös muilla keskeisillä ihmisoikeussopimuksilla on valvontamenettelynsä.

Minna Canthin talo ry 9 kuukautta sitten

Suomen puheenjohtajakaudelle Euroopan neuvostossa yhdeksi pääteemaksi on nostettu tasa-arvo ja naisten oikeudet. Hieno mahdollisuus Suomelle vaikuttaa ja tuoda näitä tärkeitä teemoja esille, keskusteluun ja kehittämisen kohteeksi.
Yksi aikansa vaikuttaja oli Kuopiossa elänyt Minna Canth, kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen syntymästä tulee 19.3.2019 kuluneeksi 175 vuotta. Kuopiossa toimiva Minna Canthin talo ry on ryhtynyt Minnan kotitalon Kanttilan kunnostusprojektiin ja pyrkii löytämään yhteistyökumppaneita ja rahoitusta hankkeeseen. Kanttilan kunnostusprojekti on paitsi kunnianosoitus Minna Canthille, myös mahdollisuus luoda tiloja mm. residenssi-ja kulttuuritoimintaan, mahdollisuus herättää Minnan Salonki eloon ja pitää osaltaan tasa-arvon, tieteen ja taiteen teemoja esillä juhlavuoden jälkeenkin.

Leave a Reply