Venetsiasta tukea oikeusvaltion vahvistamiseen

2

Venetsia-toimikunnasta voivat hyötyä myös maat, joissa on verrattain hyvä demokratia- , oikeusvaltio- ja ihmisoikeustilanne. Hiljattain toimikunnan neuvoja on hyödyntänyt Alankomaat. Suomikin voisi hyötyä, sillä mikään maa ei ole immuuni oikeusvaltion mahdolliselle horjumiselle.

Venetsian leijona - Pyhän Markuksen symboli
Venetsialaiset hyväksyivät pyhän Markuksen tunnuksen (siivekkään leijonan) kaupungin suojelijaksi. Myös Venetsian lippuun liitettiin siivekäs leijona.

Demokratiaa oikeusteitse -toimikunta (Venetsia-toimikunta) on Euroopan neuvoston (EN) puitteissa toimiva neuvoa-antava toimielin, joka koostuu riippumattomista perustuslakiasiantuntijoista. Venetsia-toimikunta auttaa jäsenvaltioitaan (kaikkia EN:n jäsenvaltioita sekä 15 muuta maata, yhteensä 62) antamalla oikeudellisia neuvoja demokratia-, oikeusvaltio- ja perustuslakikysymyksissä. Suomen jäsenenä toimii professori emeritus Kaarlo Tuori. 

Venetsia-toimikunta erittäin ajankohtainen

Venetsia-toimikunta perustettiin Berliinin muurin kaaduttua 1990.  Se on ollut merkittävässä roolissa Keski- ja Itä-Euroopan maiden kommunismin ajan jälkeisissä pyrkimyksissä luoda ja kehittää demokratiaan perustuvia oikeusvaltioita. Nykyään erityisesti Länsi-Balkanin maat käyttävät tiuhaan Venetsia-toimikunnan apua parantaakseen lainsäädäntöään Euroopan neuvoston standardien mukaiseksi.

Venetsia-toimikunta laatii myös yleisiä ohjeita, kuten oikeusvaltion tarkistuslista, joka entisestään yhtenäistää oikeusvaltion kriteerejä Euroopassa ja jolla on merkittävä kansainvälinen painoarvo. Venetsia-toimikunnan ajankohtaisuutta alleviivaavat koronapandemian seuraukset sekä huolestuttava kehityssuunta Euroopassa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien suhteen. Toimikunta vastasi kasvavaan tarpeeseen perustamalla hätätilaobservatorion ja toimikunta on tehnyt pandemian kannalta merkittäviä julkaisuja, mm. hätätilan julistamisesta sekä EU-maiden pandemiaan liittyvien toimenpiteiden vaikutuksista demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin.

Suurin osa pyynnöistä Venetsia-toimikunnalle tulee jäsenvaltioiden viranomaisilta. Myös Euroopan neuvoston toimielimiltä tulevat pyynnöt ovat merkityksellisiä vaikeimpien ongelmien arvioinnin ja seurannan takaamiseksi. Esimerkki tästä on Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen esittämä pyyntö arvioida Unkarin viime vuonna tekemiä lainsäädäntömuutoksia liittyen muun muassa tuomioistuinlaitoksen hallintoon ja tuomareiden oikeudelliseen statukseen ja palkkaukseen sekä vaalilainsäädäntöön, perustuslakiin ja oikeusasiamiehen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun yhdistämiseen (linkki Unkariin liittyviin asiakirjoihin). 

Hyötyä myös Suomen kaltaisille maille

Venetsia-toimikunnasta hyötyvät myös maat, joissa on verrattain hyvä demokratia-, oikeusvaltio- ja ihmisoikeustilanne. Jokaisessa maassa on oikeusvaltion toimivuuteen liittyviä heikkouksia. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi vallan väärinkäyttö, tuomioistuinten riippumattomuus, korruptio, lainsäädäntöprosessien epäselvyys ja heikot ja hajautetut instituutiot.

Venetsia-toimikunta on arvioinut Suomen perustuslakia vuonna 2008. Suomen oikeusvaltiotilanne on kansainvälisessä ja eurooppalaisessa vertailussa hyvä. Toimikunta katsoikin, että Suomen perustuslaki on pääasiassa eurooppalaisten standardien mukainen, mutta antoi kuitenkin myös rakentavaa kritiikkiä. Toimikunta nosti esimerkiksi esille Suomen perustuslainmukaisuuden valvontaan liittyviä ongelmia, kuten perustuslakivaliokunnan poliittisen kytköksen ja perustuslain etusijasäännöksen rajoittuminen ilmeisiin ristiriitoihin.

Suomen valvontajärjestelmä poikkeaa niistä eurooppalaisista järjestelmistä, joissa tuomioistuimet vastaavat pääasiassa perustuslainmukaisuuden valvonnasta. Suomessa painopiste on ennakkovalvonnassa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo perustuslainmukaisuutta jo lainsäätämisvaiheessa ja tuomioistuimet harjoittavat jälkivalvontaa. Tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle, mikäli lain säännös on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.  Ilmeisyysvaatimus tarkoittaa, että ristiriidan on oltava selvä ja riidaton eikä oikeudellisena kysymyksenä tulkinnanvarainen. Perustuslainmukaisuuden arviointi rajoittuu yksittäisen tapauksen ratkaisemiseen.

Venetsia-toimikunnan Suomesta mainitut asiat ovatkin myös kansallisesti ”ikivihreitä” aiheita, jotka nousevat tasavälein keskusteluun (kts. mm. Ihmisoikeuskeskuksen selvitys etusijasäännöksestä). Ottaen huomioon Euroopasta nähtyjä esimerkkejä nopeastakin oikeusvaltion horjumisesta, on tervettä vakaassakin oikeusvaltiossa arvioida ja jopa kyseenalaistaa omia järjestelmiä, jotta niitä voi kehittää yhä paremmaksi.

Venetsia-toimikunta on lokakuussa julkaissut näkemyksensä Alankomaiden oikeusvaltion tilasta Alankomaiden parlamentin pyynnöstä. Venetsia-toimikunta kommentoi maassa tapahtunutta lastenhoidontukeen liittyvää skandaalia ja arvioi kaavailtuja hallinto-oikeudellisia lakimuutoksia. Raportissa toimikunta totesi, että Alankomaat on hyvin toimiva valtio, jolla on vahvat demokraattiset instituutiot ja oikeusvaltion takeet. Venetsia-toimikunta ehdotti kuitenkin lukuisia oikeusvaltiota kehittäviä toimenpiteitä.

Alankomaiden pyytämä lausunto on oiva esimerkki länsimaille ja myös Suomelle siitä, että kaikki maat voivat hyötyä Venetsia-toimikunnan konkreettisesta työstä ja korkealuokkaisesta asiantuntijuudesta – esimerkiksi saamalla lakiuudistustyössä arvokasta ulkopuolista näkökulmaa – kunhan sitä pyytävät.

 

Kirjoittaja: Rasmus Johnson

Kommentit

Helena Pihlajasaari 10 kuukautta sitten

Hyvä kirjoitus. Onko missään noussut esiin korona-ajan asia, kun toisten maiden perustuslaki sallii paljon laajemman valikoiman ihmisten rajoitustoimia kuin toisten maiden? Vai tapahtuuko vaan asioita, joita ei hetkeen verrata perustuslakiin. Suomessahan se tapahtuu etukäteen kuten kirjoititkin.

kirsilams 9 kuukautta sitten

Hei, kiitos viestistäsi! Pahoittelut viiveestä vastauksessa. Rasmus on jo lähtenyt Strasbourgista mutta edustuston puolesta yritämme vastata tärkeään kysymykseesi.
Tuo huoli ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisesta on ollut pandemian alusta lähtien ihan Euroopan neuvoston agendan keskiössä. Järjestön pääsihteeri on toistuvasti muistuttanut kaikkia EN jäsenmaita velvoittavista standardeista ja lukuisat sopimuselimet ovat tehneet omia suosituksiaan ja Venetsian toimikunta tosiaan perusti hätätilaobservatorion, kuten Rasmus kirjoittaa.

Pääsihteeri toimitti keväällä 2020 jäsenmaille ohjeistuksen siitä, kuinka säilytämme ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja demokratian pandemian kourissa. Tätä ohjeistusta on vilkkaasti käytetty jäsenmaissa, myös Suomessa. Ohjeistus ja tietoa muista Euroopan neuvoston toimista löytyy täältä (linkki https://www.coe.int/en/web/portal/covid-19 )

Euroopan ihmisoikeussopimus velvoittaa kaikkia Euroopan neuvoston jäsenmaita. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi oikeustapausten sinne edetessä arvioida jälkikäteen, olivatko toimet Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia.

Leave a Reply