Suomen suurlähetystö Kairossa järjesti syyskuussa kaksipäiväisen työpajan Access to Justice for Women. Työpajan tavoite oli edistää naisia suojelevan lainsäädännön toimeenpanoa Egyptissä käytännön tasolla.

Ajatus työpajasta syntyi keskusteluissa paikallistoimijoiden kanssa ja käytännön havaintojen perusteella. Vaikka Egyptissä on varsin edistyksellinen naisia suojeleva lainsäädäntö, on käytännössä vielä parannettavaa.

Työpajaan osallistui reilut 20 oikeussektoria lähellä olevaa nuorta, innokasta ja idearikasta egyptiläistä. Yksi heistä oli Samia Awad, joka työskentelee Plan Internationalilla projektissa, joka edistää naisten oikeuksia ja taistelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Egyptin maaseudulla. Työpaja haluttiin rakentaa siten, että vetovastuu siitä oli paikallisilla naisaktivisteilla.

Karismaattiset naisjuristit Nehad Aboul Komsan ja Sue Ellen Hassouna antautuivat tehtäväänsä ja hurmasivat yleisönsä. Itse toimin tilaisuuden moderaattorina ja suurlähettiläs Laura Kansikas-Debraise avasi tilaisuuden ja antoi residenssinsä käyttöön sekä jakoi arvostetut osallistumissertifikaatit tilaisuuden päätteeksi. Lisäksi Soraya Bahgat, Lotta Malmirinta ja Jelena Ahlblad olivat aivan korvaamattomia tilaisuuden toteutuksen kannalta. Helsingistä saimme mukaan käräjäoikeustuomari Satu Seppäsen, joka kertoi osallistujille suomalaisesta oikeusjärjestelmästä ja siitä, miten Suomessa oikeusprosessi toimii.

Naisia kannustettava uusiin ammatteihin

Keskeinen ongelma, jota työpajassa käsiteltiin, on naisten heikko osallistuminen työmarkkinoille Egyptissä. Osin tästä johtuen naispuolisia tuomareita, juristeja ja poliiseja on liian vähän, naispuolisia syyttäjiä ei ole lainkaan. Myöskään Egyptin nykyinen asenneilmasto ei kannusta naisia pyrkimään näihin ammatteihin. Lisäksi näkemykset naisen asemasta ovat yhä varsin konservatiivisia Egyptissä.

Asenteiden ohella sekä kansalaisilla että viranomaisilla on puutteellinen käsitys lainsäädännön naisille tarjoamasta suojasta tai siitä, miten sen pitäisi toimia tilanteessa, jossa nainen joutuu väkivallan uhriksi.

Samian, kuten monen muunkin työpajaan osallistuneen nuoren motiivit osallistumiselle kumpusivat omista kokemuksista. Samia näkee päivittäin, kuinka vaikeaa esimerkiksi väkivaltaa kokeneille naisille on tehdä asiasta rikosilmoitus ja siten käynnistää oikeudenkäyntiprosessi. Päätös lähteä poliisilaitokselle on vaikea ja usein perheen mies on se, joka tuo ruuan perheen pöytään ja jos hän joutuu vankilaan, perheellä on suuri huoli siitä, kuka elättää ja suojelee perhettä. Valtion tukijärjestelmät ovat heikot.

Vaikuttaminen jatkuu sosiaalisessa mediassa

Työpajan aikana osallistujat jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan innokkaasti, eivätkä kaihtaneet arkaluontoisiakaan aiheita, kuten lapsiavioliittoja ja naisten henkilöoikeudellista asemaa. Työpaja kirjasi ns. seurantaohjelman toimenpiteistä tilanteen parantamiseksi. Keskeiseksi keinoksi nostettiin tietoisuuden lisääminen hyödyntäen mm. sosiaalista mediaa.

Yleinen näkemys osallistujien keskuudessa oli, että vaikka sekä naisten että miesten panosta tarvitaan ja valtiolla on suuri rooli lainsäädännön osalta, viime kädessä muutoksen on lähdettävä naisista itsestään. Tärkeässä roolissa ovat myös islamilaiset ja koptikirkon uskonoppineet, sekä median välittämä kuva naisista.

Sekä Samia että muut osallistujat toivoivat lisää vastaavia tilaisuuksia, joissa he ovat pääroolissa. Työpajan perustoiveena, joka saavutettiin, oli lisätä paikallisten nuorten toimijoiden tietoisuutta aiheesta ja saattaa heidät yhteiselle foorumille keskustelemaan asioista.

Yhtä tärkeää on kannustaa heitä keskinäiseen verkottumiseen ja ajatusten vaihtoon tärkeästä teemasta ilman ulkopuolista sponsoria. Iloksemme he innostuivat työpajan päätteeksi ehdotuksestamme oman suljetun Facebook-ryhmän perustamiseksi, jossa vaihtaa ajatuksia. Lisäksi Suomen suurlähetystö Kairossa pyrkii järjestämään myös ensi vuonna vastaavankaltaisen follow-up-tilaisuuden.