Aavikon menestystarina

Nykyisin ajatellaan, että kehityshankkeisiin ja -ohjelmiin pitää houkutella kehitysvarojen lisäksi muutakin rahoitusta. Aavikoitumista torjuvassa hankkeessa onnistuttiin, kun samalla edistettiin elinkeinoja ja ekoturismia.

Suomen lisäksi monet muutkin avunantajat ovat supistaneet lahja-apuaan, ja perinteistä kehitysrahoitusta on tarjolla entistä vähemmän. YK:n kehitysohjelma UNDP ja Suomi loivat yhdessä rahoituksen menestystarinan.

Kokousvieraita perinneasussa, kirjoittaja oikealla. Kuva: Tiina Kajakoski

Suomi tuki aavikoitumisen torjuntaa kuudessa maassa: Marokossa, Algeriassa, Tunisiassa Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa. Ohjelmalla edistettiin kuivuusalueiden asukkaiden elinkeinoja sekä luonnonvarojen kestävämpää hoitoa ja hallinnointia. Maiden välisillä vierailuilla opittiin uusia menetelmiä ja toimintatapoja.

Suomen rahoitus hankkeen viimeiseen vaiheeseen vuosina 2012-2016 oli kolme miljoonaa euroa. Samaan aikaan UNDP ja kohdemaat kokosivat yhteensä noin 15 miljoonaa euroa rahoitusta maailman ympäristörahastolta (GEF), Japanin hallitukselta, maiden omista budjeteista ja yksityisiltä tahoilta (Coca-Cola-säätiöltä). Tämä on erittäin hyvä saavutus missä tahansa ohjelmassa.

Apuna keitaiden verkosto

YK:n hankejohtaja Elie Kodsi kertoo, että muun rahoituksen saantiin oli useita syitä. Aavikoitumista ei tarkasteltu irrallaan, vaan osana alueiden muuta toimintaa. Marokossa aloitettiin elinkeinojen ja ympäristön parantaminen maan eteläosan keidasalueella. Myöhemmin luotiin keitaiden verkosto ja yhteisyritys, joka nyt auttaa alueen muitakin yhdistyksiä ja osuuskuntia. Hanke loi myös hyvät yhteydet päättäjiin.

Kestävät tulokset kypsyvät hitaasti, varsinkin luonnonvarahankkeissa ja ilmaston ääri-oloissa. Ohjelman viimeisten vuosien saavutukset eivät olisi onnistuneet ilman monien vuosien pohjatyötä.

Marokko moninkertaisti oman budjettirahoituksensa, mutta vasta sen jälkeen kun ohjelman pienehköllä alkurahoituksella oli jo kehitetty ekoturismia Tighmertin keitaalla ja vahvistettu naisten elinkeinotoimintaa.

Lopulta vain maan oma sitoutuminen hankkeeseen voi varmistaa, että sen kehitysvaikutukset ovat pysyviä.

Hanke kehitti myös ekoturismia eli kestävän kehityksen mukaista matkailua. Yöpymiseen kuuluu kierros keidasalueella. Kuva: Vesa Kaarakka