Kehitysmaaliiketoiminnan starttirahalle kova kysyntä

Kysyntä ja kiinnostus Finnpartnership-liikekumppanuustukeen on kovassa kasvussa. Tukien arviointi osoittaa, että yhtä valtion maksamaa euroa kohtaan yrityksen ovat satsanneet liiketoimintaan omaa rahaansa jopa 20 euroa.  

 Solar Fire Concentration testaa Afrikassa pienyrittäjille sopivaa aurinkoenergiatekniikkaa.

Keypron paikkatietopalvelut auttavat vesilaitoksia parantamaan toimintaansa Filippiineillä.

Habitaressa huomiota herättänyt Sera Helsinki tuo Suomeen Etiopiassa valmistettuja Design-mattoja.

Mitä yhteistä näillä suomalaisilla yrityksillä on, paitsi että ne toimivat kehitysmaissa? Ne ovat kaikki saaneet niin sanottua liikekumppanuustukea Finnpartnership – ohjelmasta.

Finnpartnership-ohjelmaa rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Vuonna 2006 perustettu Finnpartnership on yksi niistä Suomen kehitysyhteistyöohjelmista, joilla pyritään edistämään suomalaisten toimijoiden liiketoimintaa kehitysmaissa samalla paikallista yritystoimintaa ja kestävää kehitystä tukien.

Kalmarin nosturit  hoitavat konttiliikennettä Mombasan satamassa Keniassa. Kuva: Juho Paavola

Finnpartnership -liikekumppanuustuen voi nähdä pienimuotoisena starttirahana kehitysmaaliiketoiminnalle. Tuella voidaan rahoittaa hankkeita, jotka tähtäävät pitkäaikaisen liiketoiminnan kehittämiseen, esimerkiksi tytär- tai yhteisyrityksen perustamiseen.

Suomen hallitus on panostanut viimeisten vuosien aikana liikekumppanuuksia edistävään kehitysyhteistyöhön. Usein kysytään mikä tämän tyyppisen kehitysyhteistyön rooli on – tai mikä pitäisi olla. Yksi tapa vastata tähän kysymykseen on tarkastella esimerkiksi Finnpartnership-rahoitusohjelman vaikutuksia.

Vuosina 2006–2013 tehtiin 641 myönteistä liikekumppanuustukipäätöstä suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille. Tukia maksettiin 409:lle hankkeelle. Kaikkien hakijoiden suunnitelmat eivät aina toteudu, mikä selittää eron. Tuet maksetaan aina jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan.

Finnpartnership- tukipäätökset ovat voimassa 24 kuukautta ja hankkeen vaikutuksista raportoidaan kaksi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen, joten 2013 alkaneet hankkeet ovat viimeiset, joista on koottua tulostietoa.

Vuosien 2006–2013 tukipäätösten pohjalta Finnpartnership-valtiontukea on maksettu yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Nämä valtion investoinnit ovat saaneet aikaan sen, että yritykset itse ovat investoineet tähän kehitysmaaliiketoimintaan yhteensä 1.7 miljardia euroa. Vuositasolla on tavallista, että tukea saaneiden yritysten investoinnit ovat noin 5–20 kertaa suuremmat kuin UM:n maksama valtiontuki.

Edellä mainitun ajanjakson aikana tukea saaneet yritykset loivat kehitysmaihin 3 675 uutta työpaikkaa. Tukea saaneista yrityksistä noin 30 % ilmoittaa maksavansa keskimääräistä parempaa palkkaa.

Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että Finnpartnershipin starttiraha saa aikaan niitä vaikutuksia, jonka takia se on olemassa: lisää suomalaisyritysten investointeja kehitysmaiden yksityiseen sektoriin, synnyttäen työpaikkoja ja liikekumppanuuksia.

Kysyntä ja kiinnostus Finnpartnership-tuesta on ollut kovassa kasvussa myös 2016 ja 2017. Vuonna 2017 ulkoministeriö vastaanotti toiseksi korkeimman määrän hakemuksia: 162. Se omalta osaltaan osoittaa suomalaisten yritysten, koulutuslaitosten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kasvavan kiinnostuksen kehitysmaaliiketoimintaa kohtaan.

Lue lisää Finnpartnershipin menestystarinoista

 

 

 

 

Leave a Reply