Valtavia inhimillisiä ja aineellisia vahinkoja Mosambikissa aiheuttaneet myrskyt ovat tyyntyneet ja tulvavedet laskeneet, mutta niiden jälkimainingit tuntuvat vielä pitkään. Jälleenrakennustyöt ovat vasta alkumetreillä. Monet luonnonkatastrofien alle jääneet yhteisöt tarvitsevat edelleen ruoka-apua, terveysasemat ovat vailla välttämättömiä tarvikkeita ja koulua käydään puiden varjossa.
Uutiset Mosambikin rannikkokaupunkiin Beiraan 14. maaliskuuta iskeytyneestä Idai-hirmumyrskystä ja sitä seuranneista tulvista levisivät hetkessä ympäri maailmaa, myös Suomeen. Ja vain reilu kuukausi myöhemmin toinen hirmumyrsky, Kenneth, rantautui lähelle Pemban kaupunkia Pohjois-Mosambikissa.
Säähavaintoaineiston perusteella Kenneth-myrsky puhalsi nopeammin kuin yksikään tähänastinen myrskytuuli Afrikan mantereella, jopa 250 kilometriä tunnissa. Ainutlaatuista on myös se, että kaksi trooppista hirmumyrskyä iski Mosambikiin saman sadekauden aikana. Asiantuntijoiden mukaan poikkeuksellisia ilmiöitä voidaan pitää seurauksena globaalista ilmastonmuutoksesta.
Pelastustyöt nopeasti liikkeelle
Myrskyt ja niitä seuraavat tulvat aiheuttivat valtavaa tuhoa laajoilla alueilla Mosambikin rannikolta aina Zimbabwen rajalle sekä Cabo Delgadon maakunnassa maan pohjoisosassa. Luonnonkatastrofit koskettivat yhteensä yli 1,7 miljoonaa ihmistä, joista moni menetti kaiken. Tulvavedet peittivät alleen noin 700 000 hehtaaria viljelysmaata tuhoten myös juuri päättyneen kasvukauden sadon. Yli 600 ihmistä menehtyi. Puhtaan juomaveden puutteen ja huonon hygienian seurauksena koleraepidemia levisi kulovalkean tavoin ihmisten joutuessa asumaan ahtaasti telttakylissä ja kuka missäkin.
Mosambikilaisia ei kuitenkaan jätetty yksin katastrofin keskelle. Kansainvälinen yhteisö riensi pelastamaan kodittomaksi ja tulvavesien armoille jääneitä ihmisiä. Olosuhteet olivat äärettömän vaikeat myös kokeneille avustusorganisaatioille, sillä tieverkosto oli pahoin tuhoutunut ja tietoliikenne poikki useita päiviä. Mosambikin kansallinen katastrofiorganisaatio koordinoi pelastustöitä yhteistyössä muiden kansallisten viranomaisten ja YK-toimijoiden kanssa.
Maailman ruokaohjelma, WFP, nousi avainrooliin ensimmäisten päivien aikana. Sen kokenut kenttäorganisaatio työskenteli ympäri vuorokauden Mosambikin viranomaisten rinnalla jakamassa ruokaa, vettä, telttoja, huopia ja muita perustarvikkeita tukien samalla kansallisia viranomaisia avustusoperaatioiden organisoinnissa. Beiran lentokenttä toimi alkuvaiheessa avustusoperaation tilannehuoneena. Suomalaisen avustustyöntekijän mukaan se osoittautui toimivaksi ratkaisuksi: kun eri organisaatiot työskentelivät vieri vieressä samoissa tiloissa, tietokin kulki paremmin!
Suomen Punainen Risti ensimmäisten joukossa
Suomen Punainen Risti oli yhdessä Kanadan Punaisen Ristin kanssa ensimmäisiä Kansainvälisen Punaisen Ristin avustuspyyntöön vastanneita järjestöjä. Vain viikko Idai-myrskyn jälkeen Suomen ja Kanadan Punaisten Ristin tiimit olivat valmistelemassa kenttäsairaalan toimittamista Nhamatandaan, noin 100 kilometrin päässä Beirasta sisämaahan sijaitsevaan kaupunkiin. Sijoituspaikka oli Mosambikin terveysministeriön valitsema, ja kenttäsairaala perustettiin Nhamatandan piirikunnan pahoin vaurioituneen sairaalan yhteyteen. Normaalioloissa sairaalan odotetaan palvelevan noin 320 000 asukasta, Idai-myrskyn seurauksena sen asiakaskunta kasvoi huomattavasti.
Kenttäsairaalan monet vastuut
Pääsin kollegani kanssa vierailemaan kenttäsairaalassa toukokuun lopulla. Pahin kriisivaihe oli jo takana, potilasmäärät laskeneet ja kenttäsairaan tiimi valmistelemassa telttojen purkua. Mosambikissa käyttökelpoiset sairaalalaitteet, lääkkeet ja muut tarvikkeet luovutetaan Mosambikin terveysministeriölle, Nhamatandan ja Beiran sairaaloille sekä Mosambikin Punaiselle Ristille.
Näimme, kuinka kenttäsairaalan tuki ei rajoittunut pelkästään välittömiin sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluihin. Avustustiimit olivat osallistuneet Nhamatandan sairaalan myrskytuhojen korjaamiseen, vesi- ja jätehuollon kehittämiseen sekä paikallisten työntekijöiden kouluttamiseen. Ihmisille annettiin paljon psykososiaalista tukea ja tehtiin mm. naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä.
Nhamatandan terveydenhuoltopiirin johtaja ja sairaalan henkilökunta kiittivät vuolaasti saamastaan tuesta. Kenttäsairaala palveli yhteensä lähes 9000 kävijää, joista noin kaksi kolmasosaa oli naisia. Valtaosa kävijöistä selvisi lyhyellä konsultoinnilla, mutta myös monimuotoista hätäapua annettiin noin 2000 ihmiselle. Monet tulivat etsimään lääkitystä malarian ja koleran vuoksi. Sairaalan synnytysosastolla saatettiin maailmaan myös uusia mosambikilaisia, ja sattuipa suomalaiselle kätilölle sellainenkin ihme, että hän sai olla avustamassa kolmosten syntymää.
Kiitokset Suomen Punaiselle Ristille
Suomalaisina olimme tietysti äärettömän ylpeitä SPR:n panostuksesta. Vierailumme aikana ainoa suomalainen työntekijä Nhamatandan tiimissä oli proviisori Liisa Itkonen, jonka vastuulla oli kenttäsairaalan apteekki ja lääkinnällisten tarvikkeiden varasto ja sen eteenpäin luovuttaminen.
”Palkitsevinta oli ihmisten kiitollisuus. Hartaina kristittyinä he uskoivat, että Jumala lähetti Idai-myrskyn, koska se toi avustustiimimme Nhamatandaan. Joka tapauksessa hyvin organisoitu kansainvälinen yhteistyö ja ammattilaisista koottu tiimi teki avustusoperaatiosta niin tuloksellisen kuin se oli”, hän kertoi tyytyväisenä.
Myös Kirkon Ulkomaanapu ja Plan Suomi auttoivat kumppanijärjestöjensä kautta mosambikilaisia selviytymään katastrofista. Suomen ulkoministeriö ja sisäministeriö kanavoivat tukea YK:n ja EU:n katastrofi- ja pelastusorganisaatioiden kautta.
Rakenna uudelleen paremmin
Pelastus- ja hätäaputöiden jälkeen alkanut pitkä jälleenrakennusvaihe vie vuosia. Kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan jopa 3 miljardiin US dollariin. Valtaosa kustannuksista syntyy asuinrakennusten ja tieliikenneverkoston korjaamistarpeista. Myös maataloustuotannon elvyttäminen tulva-alueilla vaatii mittavia investointeja.
Beirassa pidetyssä kansainvälisessä rahoituskonferenssissa avunantajat sitoutuivat myöntämään yhteensä noin 1,1 miljardia dollaria, mutta rahoituslupausten uskotaan tästä vielä kasvavan.
Konferenssissa käytetyissä puheenvuoroissa toistui yhä uudelleen jälleenrakentamisen haaste: ”build back better”, eli ”rakenna uudelleen paremmin”. Tärkeintä on varmistaa ilmastokestävyys kaikissa jälleenrakennustöissä. Mosambik on ilmastonmuutoksen kannalta yksi Afrikan haavoittuvimpia maita. Täällä on varauduttava siihen, etteivät Idai ja Kenneth eivät jää viimeisiksi mosambikilaisia riepotteleviksi hirmumyrskyiksi.