Hongkong tekee karvaista kauppaa Suomen kanssa

Teknologiamahti Suomen vientinyrkki verhoillaan Hongkongissa turkishansikkaaseen. Yli puolet viennistä on minkin- ja ketunnahkoja.

Hongkongin talous rakentui vapaasataman ympärille. Punapurjeinen dsonkki on sataman symboli. Kuva: Jari Sinkari.
Hongkongin talous rakentui vapaasataman ympärille. Punapurjeinen dsonkki on sataman symboli. Kuva: Jari Sinkari.

Kyllä, mielenosoitukset ovat loppuneet. Ei, koko kaupunki ei ollut sekaisin, katuesteitä oli kolmessa paikassa. Kyllä, perusjännite jatkuu. Ei, väkivaltaisuuksia ei näy horisontissa. Kyllä, tämä on hieno paikka.

Siinä mutkat suoraksi -versio keskustelusta, joka on käytävä, kun taustoittaa Hongkongia suomalaiselle. Syksyn dramaattiset uutiskuvat sateenvarjomielenosoituksista jättivät sen verran vahvan tunnejäljen, että asia on käsiteltävä. Parempi tehdä se heti kättelyssä.

90 prosenttia Hongkongin taloudesta koostuu palveluista ja kaupasta. Omaa tuotantoa on hyvin vähän. Kuva: Jari Sinkari

Sitten pääkysymykseen. Mitä lisäarvoa 7,2 miljoonan hongkongilaisen kaupunkitalous ja 0,6 miljoonan macaolaisen kasinotalous tarjoavat suomalaisille? Asiaa voi lähestyä logistiikan, turismin, Kiina-seurannan, turboahdetun ostovoiman, Helmijoen suiston talousintegraation, mittavien ympäristöhankkeiden tai investointien edistämisen näkökulmasta.

Blogiin pitää kuitenkin valita viipale eikä voileipäpöytä.

Olkoon viipale kevään kunniaksi turkis. Se tarjoaa mainion metaforan maailmankaupan monisäikeisyydestä. Kahden varsin kehittyneen talouden väliset kauppakäyrät hengittävät turkiskaupan tahtiin, vaikka toinen niistä sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä.

Pakkasta kaivataan subtropiikissakin

Suuri osa maailman turkiksista kulkee tavalla tai toisella hongkongilaisten käsien kautta. Päämarkkinat ovat Manner-Kiinassa ja Venäjällä. Suomalaisen turkiksen loppuhinta määräytyy arvoketjuissa, joissa hongkongilaisilla yrityksillä on merkittävä rooli.

Rahoituspalveluita ja kiinteistönjalostusta pyörittävät suuryritykset toimivat keskustan pilvenpiirtäjissä. Kuva: Jari Sinkari.

Varsinaisen hinnan ja kysynnän asettaa kuitenkin pakkasherra: kuinka pitkän ja kylmän talven se tekee Kiinaan ja Venäjälle. Jos jätetään satunnainen ruplaromahdus laskuista, samassa puhurissa liikkuvat Suomen ja Hongkongin väliset kauppaluvut. Vuonna 2013 mentiin parikymmentä prosenttia ylös, viime vuonna lasketeltiin 40 prosenttia alas.

Kuluvasta vuodesta tulee taas parempi.

Eurooppalaisella ja pohjoisamerikkalaisella tarhauksella on tärkeä rooli alan tulevaisuudelle. Tuotanto Manner-Kiinassa kasvaa, mutta varsinkin takapihan tarhoilla olot saattavat olla kammottavat. Mitä paremmin tuotantoeläimiä kohdellaan, sitä kestävämpi maine teollisuudella. Suomi muodostaa tässä ketjussa tärkeän lenkin, kun hongkongilaisteollisuus perustelee oman toimintansa oikeutusta.

Leave a Reply