Pakettimatkaa pidempi oleskelu Pekingissä on omiaan murtamaan Kiinaa koskevia ennakkoluuloja, jotka istuvat edelleen tiukasti monien suomalaisten mielessä.  Modernit ostoskeskukset, viimeisen muodin mukaan kulkevat ihmiset sekä yllättävän korkea hintataso eivät vastaa yleistä mielikuvaa Kiinasta halpamaana.

Kun Suomessa puhutaan Kiinasta, tulee yleensä ensimmäisenä mieleen riisipeltojen ja teollisuuslaitosten ylikansoittama kehitysmaa, jossa paikalliset kulkevat sandaaleissa ja lomailu ei maksa penniäkään. Kiinan talousmahtiasema pääsee kuvitelmissa mystisesti täysin unohtumaan. Luonnollisesti mielikuva perustuu vankkaan tietoon, eikä tilannetta turhaan tarvitse käydä paikan päällä toteamassa. ”Kyllä me tiedämme, sehän on Kiina.”

Täytyy myöntää, että vastaanvanlainen kuva on ollut alun perin myös itselläni. Joskus itseään täytyy kuitenkin haastaa, ja päätin lähteä hämmästelemään tuota läheisteni etukäteen kauhistelemaa ”kaaosta”. Työharjoittelu Kiinassa on kääntänyt ennakkoluulot päälaelleen, todellisuus on kaikkea muuta.

Moderni Kiina yllättää…

Pekingin kaduilla kuljeksiessa ei voi olla huomaamatta äärimmäisen modernia autokantaa sekä äänettömästi eteenpäin lipuvia elektronisia moottoripyöriä. Tuntuu lähes huijaukselta, kun jopa polkupyörät ovat sähkökäyttöisiä – eivätkö modernit kiinalaiset viitsi enää käyttää omia lihaksiaan?

Kliinisissä ostoskeskuksissa, joita on paljon, paikalliset ostostelevat eurooppalaisissa muotitaloissa ja iPhone6 vilkkuu joka toisen vastaantulijan kädessä. Järkytyn, kun teekuppi kahvilassa maksaa kuusi euroa, ja paikallisten mukaan kyseessä on oikein normaali, lähes edullinen hinta.

Pieniä maskinaamaisia ihmisiä saa niin ikään melkein etsimällä etsiä. Metroissa huomaan katselevani ihmisiä ylöspäin, ja saastelukeman kivutessa kahteensataan ihmettelen edelleen olevani yksi harvoista, jotka kiirehtivät siirtämään suojan hengitysteidensä peitoksi.

Missä on se Kiina, jota valokuvakirjoissa mainostetaan? Toki valtavassa maassa erot alueiden välillä ovat mittavia, mutta Pekingin ja Shanghain kaltaiset suurkaupungit ovat monessa suhteessa länsimaita teknisesti edellä.

… mutta stereotypioillakin on totuusperänsä

Onneksi sentään jotkin ennakkoluulot pitävät paikkansa. Bussin saapuessa paikalliset ryntäävät ovelle kyynärpäätaktiikkaa käyttäen kuin maailmanloppua paeten, vaikka jokaiselle lopulta riittää se ah-niin-tärkeä istumapaikka. Lisäksi kiinalaiset eivät osaa vieläkään englantia, lukuun ottamatta Silkkimarkkinoiden kojumyyjiä sekä turisteja urakalla teeseremonioihin huijaavia kaupustelijoita. Silti asiat aina hoituvat yllättävän mutkattomasti,  ja kaltaiseni Kiina-noviisin on turha pelätä tähän kiehtovaan maahan tutustumista!

 

Miina Tikkanen
Kiina-noviisi työharjoittelussa Pekingissä