Vuoteen 2030 mennessä globaalin keskiluokan on laskettu kasvavan jopa kahdella miljardilla ihmisellä. BRIC-maat, Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina, nousevat maailman suurimpien kansantalouksien joukkoon.  Tämä keskiluokka hakee palveluita, joita heidän oma kotimaansa ei välttämättä pysty tarjoamaan.  Tästä palveluntarpeesta syyntyy muun muassa terveysturismi, joka kasvaa Kiinassa tällä hetkellä huimaa vauhtia.

Matkailuteemana terveys

Vuoden suurimpia matkailu-uutisia on ollut kiinalaisturistien määrän huima kasvu Suomessa. Kiinalaiset ovat nousseet jo viidenneksi suurimmaksi matkailuryhmäksi yöpymisissä mitattuna. Matkailijavirrat ovat keskittyneet etenkin Lappiin ja Helsinkiin, ja ainakin oman kokemukseni mukaan kiinalaisturisteja ei voinut kesällä olla näkemättä Helsingin kaduilla.

Vaikka Suomessa suurimman turistipohjan muodostavat edelleen perinteiset ryhmä- ja yksilömatkailijat, on teemamatkailu nouseva trendi kiinalaisten keskuudessa.

Terveysturisti matkustaa toiseen maahan saamaan hoitoa, jota hän ei kotimaassaan saa, tai jota hän jostain syystä haluaa saada muualla.   Maailmanlaajuisesti terveysturismiin käytetään yli 100 miljardia, mistä Kiinan osuus on 10 miljardia ja määrä kasvaa nopeaa tahtia.

Kiinalaisen matkasivusto Ctripin mukaan vuonna 2016 peräti puoli miljoonaa kiinalaista matkusti ulkomaille saamaan lääketieteellistä hoitoa kuluttaen siihen noin 50 000 yuania (6500 euroa) henkeä kohden.  Matkustajamäärä viisinkertaistui vuoteen 2015 verrattuna. Vaikkei uusimpia tilastoja olekaan vielä saatavilla, kehitys on tuskin ainakaan hidastunut näistä lukemista.

Kiinalaisten suosituimpiin kohteisiin lukeutuvat muun muassa Etelä-Korea, Japani, Thaimaa, Yhdysvallat ja Saksa. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että Aasiassa teetetään ulkonäköön liittyviä toimenpiteitä ja Euroopasta sekä Yhdysvalloista haetaan osaamista hengenvaarallisiin sairauksiin. Pohjoismaat kuitenkin loistavat poissaolollaan näissä tilastoissa.

Keskiluokka haluaa enemmän

Vaikka Kiinan oma terveydenhuolto on kehittynyt vuonna 2009 aloitetun uudistamisohjelman myötä, ei se kilpaile vielä kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien kanssa. Viime kädessä syy kasvavalle terveysturismille löytyykin Kiinan omasta terveyssektorista; kun kasvava keskiluokka ei saa haluamaansa hoitoa kotimaassaan, he ovat valmiita maksamaan siitä suuriakin summia ulkomailla.

Kiinan terveyssektorin ongelmat tuskin vähenevät tulevinakaan vuosina väestön ikääntymisen kiihtyessä. Vuoteen 2020 mennessä Kiinassa on 1,4 miljardia ihmistä, joista yli 30 prosenttia on yli 50-vuotiaita.  Ikääntyvä väestö tarkoittaa paitsi suurempaa painetta julkiselle terveydenhuollolle myös suurempaa asiakaskuntaa ulkomaisille sairaaloille.

Samalla on hyvä muistaa, että Kiinan kaupungistumisluvut ovat maailman korkeimpia.  Kaupungistumisen myötä myös kiinalaisten sairauspohja ”modernisoituu” ja esimerkiksi syövät, sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes lisääntyvät.  Tämä ilmiö on toki jo nyt nähtävissä ja näihin ongelmiin haetaan helposti apua Kiinan ulkopuolelta. Esimerkiksi syöpäpotilaiden eloonjäämisprosentit ovat Kiinassa vain noin 30 prosentin luokkaa.

Suomesta kiinalaisten terveysturistien ykköskohde

Suomen ja Pohjoismaiden brändi on Kiinassa todella vahva ja meihin yhdistetään nopeasti luonto, puhtaus ja elämykset. Juuri tähän brändiin olisi helppo liittää mukaan myös hyvinvointi- ja terveysmatkailu ja rakentaa kokonaisuuteenkeskittyneitä matkapaketteja.  Kiinalaiset ovat hyvin terveys- ja laatutietoisia, mihin Suomen korkealaatuinen terveydenhuolto sopii erinomaisesti.

Vaikka viime vuosien sote-kiemuroissa se helposti unohtuukin, on suomalainen terveydenhoito globaalisti tarkasteltuna maailman huippuluokkaa. Esimerkiksi syöpähoitoihin saapuu jo nyt terveysturisteja muista maista, määrät tosin ovat vielä melko maltillisia. Miksei suomalaista terveydenhuoltoa myytäisi siis myös ulospäin ja luotaisi Suomesta terveysturismin ykköskohde?

 

Sami-Petteri Seppä

Päädyin alun perin vaihto-oppilaaksi Pekingiin puhtaasta seikkailunhalusta ja uteliaisuudesta. Matka jatkui kuitenkin Shanghaihin, josta tarkastelen Kiinaa nyt pääkonsulaatista käsin. Maan sisäinen ristiriitaisuus ihmetyttää päivittäin, sekä hyvässä että huonossa. Kiinan valtaisan nopea kehitys ja sen maailmanpoliittisen aseman kasvaminen pitää kuitenkin mielenkiintoani yllä, enkä ole ainakaan vielä saanut kiinalaisesta maailmanmenosta tarpeekseni.