Naapurustomme puisto täyttyy päivittäin virkeistä eläkeläisistä. Yksi seurue iskee korttia pöydän ääressä, toinen tanssii musiikin tahtiin puiden katveessa. Onnelliset isoisät ja -äidit lykkivät ainokaista lapsenlastaan rattaissa.

Kiinassa miehet jäävät eläkkeelle 60-vuotiaina. Naisten eläkeikä on vielä alhaisempi: toimistotöistä pääsee eläkkeelle 55-vuotiaana ja ruumiillisesta työstä vain 50-vuotiaana.

Eläkeiät ovat peräisin vuosikymmenten takaa ajalta, jolloin eliniänodote oli alhainen. Nyt kiinalainen elää keskimäärin 76-vuotiaaksi. Elintason kohoaminen lupaa entistä pidempää ikää tulevaisuudessa. Toki erot maan sisällä ovat edelleen suuria.

Puistonäkymä kertoo myös siitä, että yhden lapsen politiikka vaikuttaa vielä pitkään, vaikka toisen lapsen hankkiminen on nyt sallittua. Arvioiden mukaan 25 vuoden aikana noin 400 miljoonaa lasta jäi syntymättä, mikä myös heijastuu Kiinan työmarkkinoihin.

Puistot täyttyvät eläkeläisistä

Kiinan kansantalous onkin koetuksella, kun työvoiman määrä laskee vuosi vuodelta. Kun tänään työikäisiä on vielä 12 jokaista yli 65-vuotiasta kohden, vuonna 2050 suhde on arvioiden mukaan enää 2,5:1.

Kiinassa on jo nyt enemmän yli 65-vuotiaita kuin Japanissa on asukkaita. Vuonna 2050 heitä lasketaan olevan jo 350 miljoonaa. Eläkeikää ollaan nostamassa, mutta kansalaiset tuntuvat vastustavan sitä.

 

Yhden lapsen politiikasta luopuminen vaikuttaa työvoimaan vasta sukupolven kuluttua, jos silloinkaan, sillä harva tuntuu edes haluavan toista lasta. Päivähoito on kallista eivätkä isovanhemmat välttämättä asu lähistöllä.

Samanaikaisesti eläkejärjestelmä on vasta kehittymässä.

Ainokaisella lapsella on edelleen velvollisuus huolehtia ikääntyvistä vanhemmistaan. Lapsen velvollisuudesta vierailla vanhempiensa luona ja huolehtia heidän toimeentulostaan säädettiin hiljattain jopa lailla. Velvollisuus voi olla melkoinen taakka, jos välimatkaa kotiväkeen on tuhansia kilometrejä.

Demografisen rakenteen haasteet ovat jo arkipäivää kehittyneissä maissa, mutta ainutlaatuiseksi Kiinan tilanteen tekee ongelman mittakaava ja muutoksen nopeus.

Ja joka tapauksessa puistoja ainakin pitää rakentaa lisää, jotta kaikki eläkeläiset mahtuvat niistä nauttimaan!