Kiinassa muutoksen tuulet ovat puhaltaneet pitkään

Pääsin ensimmäistä kertaa tarkkailemaan Pekingiä yhdeksän vuotta sitten turistimatkalla perheeni kanssa. Siitä on tultu pitkälle. Konkreettisesti muutokset voi nähdä jalkautumalla Pekingin kaduille, mutta katukuvassa näkyvien ilmiöiden taakse piiloutuu suurempia yhteiskunnallisia muutoksia Kiinassa.

Sinisestä taivaasta pysyvä ilmiö?

Monille ihmisille ensimmäinen Pekingistä mieleen tuleva asia on saasteet. Mielikuvassa on jotain totuudenmukaista, mutta myös virheellisyyttä. Esimerkiksi erittäin huonot saastepäivät osuvat usein lämmityksestä johtuen talviaikaan, ja kesällä Pekingin kaduilla voi kirmata useita viikkoa ilman huolen häivää huonoista lukemista.

 

Ennen olympialaisia rakennettiin hutongien ympärille muureja, jotteivat kisaturistit pääse liian helpolla tirkistelemään pekingiläisten asumisoloja. Kuva: Helena Jauhiainen.
Ennen olympialaisia rakennettiin hutongien ympärille muureja, jotteivat kisaturistit pääse liian helpolla tirkistelemään pekingiläisten asumisoloja. Kuva: Helena Jauhiainen.

Vaikka saastepäivinä mielenmaisema on melko synkeä, tulevaisuus näyttää tilastojen valossa paremmalta; tutkimusten mukaan saasteen määrä on tippunut keskimäärin 30 prosentilla huippulukemista.

Kiina vaikuttaa jatkossakin etenevän samaan suuntaan.

 

Ennen olympialaisia Pekingissä oli käynnissä paljon erilaisia rakennushankkeita, jotka raivasivat hutongeja niiden tieltä. Kuva: Helena Jauhiainen.
Ennen olympialaisia Pekingissä oli käynnissä paljon erilaisia rakennushankkeita, jotka raivasivat hutongeja niiden tieltä. Kuva: Helena Jauhiainen.

Pyöräilijöistä autoihin ja matalista taloista pilvenpiirtäjiin

Toinen merkittävä muutos liittyy katukuvaan ja liikenteeseen. Kiinalaisen edelleen kasvavan keskiluokan vaurastuminen heijastuu autojen lisääntymisenä liikenteessä.

Kun vielä vuonna 2007 kadulla näkyi laumoittain liikkuvia pyöräilijöitä, nykyään nämä laumat ovat supistuneet yksittäisten pyöräilijöiden letkoiksi.  Auto ei pelkästään tuo ja vie, vaan toimii myös vaurastumisen symbolina ja osoituksena, että omistaja on onnistunut kaasuttamaan itsensä ulos köyhyydestä.

 

Ruuhkat ovat jokapäiväinen ilmiö Pekingissä. Autojakin on paljon, mutta itsekäs ajotyyli tuo ongelmaan oman lisänsä. Kuva: Noora Räinä.
Ruuhkat ovat jokapäiväinen ilmiö Pekingissä. Autojakin on paljon, mutta itsekäs ajotyyli tuo ongelmaan oman lisänsä. Kuva: Noora Räinä.

Kiinalaisten liikehdintä näkyy myös räjähdysmäisissä kaupungistumisluvuissa.

Kaupungistumisaste on tällä hetkellä 55 prosenttia ja hallinnon tarkoitus on nostaa se 60:een vuoteen 2030 mennessä. Suurien kaupunkien, kuten Peking ja Shanghai, muurit on venytetty äärirajoilleen ja muuttoliikettä niihin pyritäänkin rajoittamaan.

Kaupungilla on tilaa kasvaa vain ylöspäin ja tästä syystä nyky-Pekingin profiili onkin melko korkea ja kiiltäväpintainen. Pekingin vanhat hutongit, kapeat kujat ja niiden verkostot, ovat joutuneet väistymään muun muassa vuoden 2008 olympialaisiin liittyvien rakennusprojektien tieltä. Korttelit, jotka eivät tallautuneet olympialaisten jalkoihin, suljettiin osittain muurien taakse turistien silmien kantamattomiin.

 

Vuonna 2007 CCTV:n tornia rakennettiin kovaa vauhtia valmiiksi olympialaisia varten. Nykyään se on yksi Pekingin maamerkeistä. Kuva: Helena Jauhiainen.
Vuonna 2007 CCTV:n tornia rakennettiin kovaa vauhtia valmiiksi olympialaisia varten. Nykyään se on yksi Pekingin maamerkeistä. Kuva: Helena Jauhiainen.

Elokuussa alkanut ulkomaankomennukseni on lyhyt aika Kiinan tuhansia vuosia vanhassa historiassa, mutta uskallan väittää, että kolmessa vuodessa Kiinan hurja muutos tulee edelleen näkymään Pekingin kaduilla, kulttuurissa ja tavoissa. Joka tapauksessa Peking tarjoaa erittäin kiinnostavan pääkallopaikan seurata niin Kiinan kuin maailmankin muutosta.

Leave a Reply