Robotit rokottavat työpaikkoja Suomestakin – Kiinastako pelastajaksi?

Kiinan tulevaisuutta ovat miehittämättömät supermarketit, kuskittomat autot ja robottien toimittamat kotiinkuljetukset. Tämä kaikki muuttaa tapaa, jolla ihmiset elävät. Myös Suomen pitäisi tarkkailla Kiinassa tapahtuvaa muutosta suurennuslasilla.

Kaltaiseni kolmekymppiset muistavat hyvin modeemin päästämän monotonisen sulosävelen, kun kunnankirjaston tietokone yskähteli kohti tiedon valtatietä, internetiä. Sen sijaan aikaa ennen internetiä on ikäpolveni vaikea enää hahmottaa – onhan internet ollut valtaosan elämästämme läsnä.

Kiinan suurten teknologiajättien sovellukset ovat elinehto sujuvalle arjelle Kiinassa. Kuva: Mika-Matti Taskinen
Kiinan suurten teknologiajättien sovellukset ovat elinehto sujuvalle arjelle Kiinassa. Kuva: Mika-Matti Taskinen

Samalla tapaa Kiinassa aikaa ennen älypuhelimia on vaikea käsittää. Älypuhelin on yhtä aikaa viihdekeskus ja väline viestintään, tiedonhakuun ja -käsittelyyn, mutta myös lompakko ja ovi maailman suurimpaan ostoskeskukseen, josta tavarat ja palvelut saa tilattua kotiovelle.  Älypuhelimesta onkin tullut lähes välttämätön tarvike jokapäiväisessä elämässä. Sen puuttuminen puolestaan hankaloittaa elämää.

Esimerkki: saapuessani Kiinaan tammikuussa puhelimeni kamera oli rikki. Se esti minua käyttämästä QR-koodien skannaamiseen perustuvia arkea helpottavia teknologioita, kaupunkipyöriä ja mobiilimaksamista. Onneksi tähänkin löytyi apu: vain muutamalla näytön kosketuksella pystyin tilamaan korjaajan kotiini huoltamaan puhelimeni.

Tähän pisteeseen on kuljettu kuudessa vuodessa. Saavuin Kiinaan ensimmäisen kerran vuonna 2012 muutaman kympin helppokäyttö-Nokian kanssa, eikä minulta mitään puuttunut.

Uskallan ennustaa, että seuraava kuusivuotinen on teknologisen harppauksen osalta, jos mahdollista, edellistäkin mielenkiintoisempi.

Kiinalaisjättiläiset tulevat

Vuonna 2017 Kiina julkisti tekoälystrategiansa, jossa se uhoaa, että se nousee maailman johtavaksi tekoälymaaksi vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoälyä kehitetään nyt valtavin panoksin. Vetojuhtina ovat kolme teknologiajättiä, Baidu, Alibaba ja Tencent.

Lyhykäisyydessään ja yksinkertaisimmillaan tekoäly tarkoittaa sitä, että koneella on kyky analysoida sen vastaanottamaa valtavaa tietomäärää ja kehittää toimintaansa analyysinsa perusteella. Tällöin kriittistä on se, millaista dataa ja kuinka paljon koneilla on käytettävissään. Ja kiinalaisyrityksillä sitä on valtavasti.

Villeissä visioissa droonit voisivat tulevaisuudessa toimia muun muassa pitsalähetteinä. Kuva: Wikimedia Commons.
Villeissä visioissa droonit voisivat tulevaisuudessa toimia muun muassa pitsalähetteinä. Kuva: Wikimedia Commons.

Elinkeinoelämän tutkimuskeskus Etlan tuore raportti muiden muassa toteaa, että kiinalaiskolmikko voi vakavasti haastaa perinteiset yhdysvaltalaisjätit, Googlen, Amazonin ja Facebookin.

Iso pyörä jauhaa jo kovaa vauhtia: kiinalaisten teknologiajättien kolmikko on ulottanut tekoälyn lonkerot kaupunkisuunnitteluun, liikenteeseen, lääketieteeseen, kasvojentunnistusteknologioihin, rahoitusmaailmaan ja päivittäistavarakauppaan. Kiinan – ja koko maailman – tulevaisuutta ovat miehittämättömät supermarketit, kuskittomat autot ja robottien toimittamat kotiinkuljetukset.

Kolmas teollinen vallankumous kolkuttelee

Alibaban perustaja Jack Ma on toistellut lähivuosina useasti samaa virttä: kolmas teollinen vallankumous tulee ja se vapauttaa ihmisaivot työltä, jonka tietokone voi hoitaa paremmin. Se helpottaa ihmisten arkea ja vapauttaa aikaa arkisista asioista luovempiin ja kehittävämpiin askareisiin.

Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, tekoälyllä varustettujen robottien yleistymisen myötä inhimillisiin virheisiin taipuvaisesta ihmisestä tulee yhä hyödyttömämpi. Valtavasti nykyisiä työpaikkoja menetetään. Konsulttitoimisto McKinseyn arvion mukaan 60 prosentissa ammateista jopa kolmannes työtehtävistä voitaisiin tulevaisuudessa automatisoida.

Teollisuudessa robotit hoitavat nykyäänkin paljon kokoonpanotyötä - ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Kuva: Wikimedia Commons.
Teollisuudessa robotit hoitavat nykyäänkin paljon kokoonpanotyötä – ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Kuva: Wikimedia Commons.

Huoli työpaikkojen katoamisesta on nostettu esiin myös Suomessa sen jälkeen, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) asetti työryhmän pohtimaan, miten Suomesta saataisiin tekoälyn johtava soveltaja.

Teollisuus on edelleen 1,4 miljadin ihmisen Kiinan kansantalouden kulmakivi. Kun Kiina harppaa tekoälyaikaan, on Suomen tarkasteltava lähietäisyydeltä, millaisia ratkaisuja idässä tehdään. Me voimme ammentaa Kiinan onnistumisista ja välttyä samoilta virheiltä, joita matkalle vääjäämättä mahtuu. Sen sijaan kyydistä jääminen hankaloittaisi elämää ja rajoittaisi toimintaedellytyksiä, vähän niin kuin saapuminen Kiinaan kamerattoman älypuhelimen kanssa.

Mika-Matti Taskinen

Madventures-sukupolven nuorena koetin kiertää palloa niin paljon kuin suinkin – vuoden 2012 Kiinan-matkankin piti olla vain yksi rasti maailmanvalloitukseni polulla. Kiina ja Gongbao-kana kuitenkin ottivat niskalenkin, kuljettivat Pekingiin kieltä opiskelemaan ja asumaan useamman kerran. Tällä hetkellä olen korkeakouluharjoittelijana Pekingin-suurlähetystön kauppa- ja taloustiimissä ja totuttelen jälleen elämään kaupungissa, joka näyttää jokaisella kerralla luoneen nahkansa uudestaan.