Tavallinen päivä Suomen suurlähetystössä

Muutama päivä sitten minulla tuli täyteen kuusi vuotta Suomen Pekingin-suurlähetystön työntekijänä. Sattumalta samana päivänä minua pyydettiin tekemään blogikirjoitus siitä, millaista lähetystössä työskentely on. Tässäpä on siis esimerkki tavallisesta työpäivästäni Suomen Pekingin-edustustossa.

8:00  

Seison tien vieressä. Kummallakin puolella on kuusi kaistaa liikennettä ja meteliä. Taksit, jotka vilkuttavat olevansa vapaana, suhahtelevat ohitseni. Taidankin ottaa kaupunkipyörän. Tutkailen, olisiko lähistöllä ”Mobikea”.

Näkymä toimistorakennuksen pohjakerroksesta. Hyvänä päivänä se voi olla hyvinkin hieno. Kuva: Zhao Wenting
Näkymä toimistorakennuksen pohjakerroksesta. Kauniina päivänä se voi olla hyvinkin hieno. Kuva: Zhao Wenting

8:30 

Astun ulos hissistä 26. kerroksessa ja työnnän raskaan oven auki. Olen perillä. Teen, parfyymin ja toimiston ominaistuoksun sekoitus leijailee ilmassa. Tervehdin kollegaani, jonka kanssa jaan toimistohuoneen. Ripustan takkini, istun alas ja avaan sähköpostini.

9:00   

Päivän työjärjestys on suunniteltu ja neuvottelen erään journalistin kanssa ministerivierailuun liittyvästä haastattelusta. Tähän aikaan aamusta saatan myös nauttia kupin teetä ja – sään ollessa riittävän kirkas – katsella Pekingin aamuista silhuettia.

10:00  

Olen tiimipalaverissa. Huone on täynnä erilaisia aksentteja, mutta puhumme kaikki kuitenkin englantia. Keskustelun aiheena on Suomen tuleva 100. itsenäisyyspäiväjuhla. Tällä kertaa tähtäämme korkealle! Sponsoritilanne näyttää erittäin hyvältä ja saattaa olla, että meillä on tällä kertaa aivan uusi haaste: poikkeuksellisen suuri budjetti. Onnistumisen paineet ovat nyt ohjelmatiimin harteilla. Tavalliseen tapaani osallistun kokoukseen tuodakseni keskusteluun PR-näkökulmaa ja poimin tapaamisesta viestinnän toimenpiteitä toteutettavaksi.

11:50   

On lounasaika. Vastapäinen rakennus on yksi vaihtoehto lounaspaikaksi. Se on yli 400 metriä korkea ja valmistui suoraan silmieni edessä viime kahdeksan kuukauden aikana. Kiinalaiset todellakin ovat nopeita. Rakennuksen alimmat seitsemän kerrosta ovat ravintoloita, jotka edustavat keittiöitä ympäri maailman. Vaihtoehtojen paljous herättää kuitenkin kysymyksen siitä mitä syötäisiin. Jotkut haluavat tulista, toiset länsimaista. Lopulta päädymme kompromissiin näiden väliltä.

Naapuroiva rakennus valmistui muutamassa kuukaudessa aivan hiljattain. Kuva: Zhao Wenting
Naapurirakennus valmistui muutamassa kuukaudessa. Kuva: Zhao Wenting

13:00  

Palaan toimistolle hyväntuulisena ja totean iltapäivän näyttävän hurjan kiireiseltä. Minulla on läpikäytävänäni artikkeleita, jotka ovat menossa tärkeimmille some-alustoillemme, WeChatiin ja Weiboon. Yksi artikkeleista sisältää videon aiheesta ”Life in Finland” – katsotaan, mitä mieltä seuraajamme ovat. Ai niin, melkein unohdin, minun täytyy ottaa puhelu Suomeen freelancerillemme, jotta voimme päättää tulevien some-julkaisujen aiheet.

14:30 

Iltapäivähaukotus.

14:43   

Puhelimeni hälyttää. Alibaba, eräs Kiinan internetjättiläisistä, lähettää viestin julkistustilaisuudesta. Viime vuonna Alibaba julkisti matkailubrändinsä ”Fliggyn” Rovaniemellä. Sen jälkeen yli 5000 kiinalaista turistia on ostanut pakettimatkan Suomeen Fliggy-alustan kautta. Tämä tuleva julkistustilaisuus pidetään eteläisessä Kiinassa, Hangzhoun kaupungissa, ja Alibaba haluaa kutsua tilaisuuteen myös suurlähettiläämme. Päätämme osallistua, sillä Kiinassa sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyvä ”Mianzi”,  kasvot, on tärkeä osa suhteiden ylläpitoa. Positiivinen näkyvyys Suomelle ei sekään ole koskaan pahasta.

15:30     

Aurinko on kiertänyt paistamaan kirkkaasti suoraan toimistomme ikkunan läpi. Lämpötila nousee. Kollegani kiipeää kömpelösti työpöydälle ja yrittää säätää lämpötilaa. ”Why am I so hot!”, hän kysyy. Vilkaisen häntä kummeksuen. Hän selittää pikaisesti: “Ah, I meant I used to be, not anymore…” Suomalaisesta huumorista on vaikea olla pitämättä.

16:30 

Kävelen suurlähettilään residenssille illan vastaanottoa varten. Tilaisuuden teema on suomalainen koulutus. Osallistujien joukossa on eräs toimittaja, joka aloitti työssään kaksi vuotta sen jälkeen kun tulin lähetystölle. Neljä vuotta sitten kutsuin hänet – lupaavan nuoren journalistin – Suomeen osana mediavierailuohjelmaamme, ja nyt hän osallistuu tapahtumaamme yksinoikeudella lehtensä päätoimittajana. Onnittelen häntä ylennyksen ja uralla etenemisen johdosta.

18:00   

Kaikki on valmiina. Vieraat saapuvat. Paljon kättelyitä, poukkoilua keskustelusta toiseen ja aina tarpeen vaatiessa hieman tulkkausta.

19:30    

Vieraat alkavat valua ulos. Pysäyttelen poistuvia toimittajia ja varmistan, että he ovat saaneet kaiken tarvitsemansa kirjoituksiaan varten. Kollegat suuntaavat kohti kotia, sillä alkaa olla jo lasten nukkumaanmenoaika.

On my way home, I walk pass the noisy Sanlitun area. The sunset is pretty. Photo: Zhao Wenting
Matkalla kotiin kävelen meluisan Sanlitunin kaupunginosan läpi. Auringonlasku on kaunis. Kuva: Zhao Wenting

19:50    

Toisin kuin aamulla, tällä kertaa saan pysäytettyä taksin. Matkalla kotiin tarkastan videon, joka julkaistiin iltapäivällä. Jo yli miljoona katselukertaa! Julkaisen sen vielä omalla WeChat-sivullani. Vanhempani, jotka asuvat 2600 kilometrin päässä Länsi-Kiinassa, tykkäävät julkaisustani ensimmäisinä.

20:30    

Olen kotona. Aviomieheni avaa oven hymyillen, kuten aina. Toinen puolisko päivästäni on vasta alkamassa.

 

Kääntänyt: Ilkka Koskela

 

 

Leave a Reply