Portugalissa vihertää…

1

… muukin kuin kohisten saapuva kevät, joka toi hetkellisesti tullessaan aurinkoiset säät ja suomalaisittain hellelukemia hätyyttelevät +20 asteen lämpötilat portugalilaisten ja maassa vierailevien turistien iloksi. Päivän sana on nimittäin kierrätys ja vihreä ajattelu. Lissabon on ehdolla Euroopan vuoden 2017 ekopääkaupungiksi yhdessä muun muassa Lahden kanssa. Amarelejassa sijaitseva aurinkopaneelipuisto on maailman suurimpia, niin sanotut vihreät verot otettiin mukaan vuoden 2015 valtion budjettiin ja 1.3.2015 alkaen kaupan muovipusseista tuli maksullisia.

Portugali on ehkä ollut kansainvälisesti myöhäinen herääjä kierrätyksen ja vihreän ajattelun parissa, mutta kehitys on edennyt nopeasti ja vuosittain kierrätettävien jätteiden määrä noussut tasaisesti. Portugalilaiset voivatkin olla hyvällä omallatunnolla ylpeitä edistyksestä, sillä tällä hetkellä arviolta 70% kotitalouksista erottelee ja kierrättää hyvän osan jätteistään. Portugali onkin näillä luvuilla eurooppalaista keskitasoa. Luonnollisesti kierrätyksellä on myös suuri kansantaloudellinen merkitys, mikä on omalta osaltaan edesauttanut kehitystä.

Kierrätyspisteitä eli ecopontoja on taajamissa kiitettävästi.  Monen kaupungin toimesta on tehostettu myös omakotialueiden kotitalouskierrätystä jakamalla jokaiseen talouteen omat kierrätysastiat, jotka tyhjennetään tiettyinä päivinä viikossa. Yleisistä kierrätyspisteistä löytyvät omat astiat paperille, metallille ja muoville sekä lasille. Lisäksi pisteissä on paristojen keräyspiste. Myös ruokaöljyt kierrätetään, yleisimmin näitä pisteitä löytyy muun muassa supermarkettien yhteydestä.

Lissabonista European Green Capital 2017?
Lissabonin ydinkseskustaan ei arkisin kello 7-21 välillä ole asiaa ennen vuotta 2000 rekisteröidyillä autoilla. Kuva: Katriina Pirnes.
Lissabonin ydinkseskustaan ei arkisin kello 7-21 välillä ole asiaa ennen vuotta 2000 rekisteröidyillä autoilla. Kuva: Katriina Pirnes.

Ne, jotka ovat vierailleet Portugalin pääkaupungissa tietävät hyvin millaisia haasteita kaupungin korkeuserot aiheuttavat. Mäkinen kaupunki on erityinen haaste silloin, kun halutaan kehittää sisäistä liikkuvuutta ja viedä sitä vihreämpään suuntaan. Toki julkiset liikennevälineet ovat tässä avainasemassa, mutta nykyinen pormestari ja syksyn vaaleissa pääministerin paikasta kisaava António Costa on asettanut kaupungin ympäristökysymykset etusijalle. Siinä määrin, että kaupunki on 12 muun Euroopan kaupungin, mukaan lukien Lahti, kanssa ehdolla vuoden 2017 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi.

Pyöräily on liikenteen vuoksi riskialtista puuhaa. Viimeisen viiden vuoden aikana onkin erityisesti Lissabonin jokirantaan rakennettu pyöräteitä. Ne toimivat ainakin vapaa-ajan pyöräilijöille, vaikka eivät välttämättä työmatkalaisia houkuttelisikaan. Lisää pyöräiltäviä kilometrejä on suunnitteilla kaupungin keskustaan.

Huolenaihetta on myös Lissabonin hiilidioksidipäästöjen pitämisessä EU-suositusten tasolla. Kaupungin liikennejärjestelyihin on tehty useita muutoksia, joilla pyritään hillitsemään ydinkeskustan päivittäistä katurallia. Viimeisenä otettiin käyttöön vanhoja autoja koskevat rajoitukset tietyillä alueilla. Tällä hetkellä kaupungin sydämeen, paikalliselle Mannerheimintielle eli Avenida da Liberdadelle ei arkisin ole asiaa ennen vuotta 2000 rekisteröidyllä autolla. Rajoitus astui voimaan helmikuun alussa ja kuulostaa ainakin paperilla tehokkaalta. Lehdistössä käydyn keskustelun mukaan rajoitusten valvominen on kuitenkin ainakin toistaiseksi ollut lähes mahdotonta.

Entä ne muovipussit, joita aiemmin sai surutta kaupasta suuriakin määriä ilmaiseksi?

Nyt tähän tottumukseen on tulossa hiljalleen muutos. Muovipusseista tuli maksullisia 1.3.2015 alkaen, koska muovipussit sisällytettiin niin sanotun vihreän veron piiriin. Ainakin vaikuttaa siltä, että suurin osa supermarketin asiakkaista pyrkii välttämään 0,10€ maksavan muovipussin ostoa ja pakkaa ostokset kestävämpiin kasseihin tai uusiokäyttää kotiin kerääntyneet vanhat pussit.

Tähänkin voisi jälleen todeta, että muovipussien 0,10€ hinta saa talousvaikeuksista toipuvat portugalilaiset säästeliäiksi. Itse olisin kuitenkin sen kannalla, että maksu oli tarvittava sysäys tämän kulutustottumuksen muuttamiseen. Portugalilaiset voivat olla myöhäisiä herääjiä ympäristöajatteluun, mutta sitäkin ripeämpiä reagoijia ja kiitettävän ahkeria kierrättäjiä.

Kun vielä lisätään listaan Portugalin kehitys uusiutuvien luonnonvarojen käyttämisessä energialähteenä, joista esimerkkinä maailman suurimpiin aurinkopaneelipuistoihin kuuluva Amareleja, kysymys voisi ehkä kuuluakin olisiko tässä markkinaosuutta myös suomalaiselle Cleantech-osaamiselle?

Portugalin kierrätystilastoja

European Green Capital

Kommentit

Tarja Reponen 4 vuotta sitten

Tulin pari viikkoa sitten Portugalista lomalta. Hieno maa, erityisesti Atlantin rannikon tyrskyt ja näkymät !

Leave a Reply