Poitiers ja Maurit v.732, digitaalinen sisämarkkina 2010

Tervehdys Saksan laivalta. Viikko lähettiläspäiviä takana. Seuraavassa tuoreeltaan muutamia poimintoja viikon varrelta.

Umin puheenvuoro

Saimme kuulla kokouksessa kattavasti valtiojohtomme näkemyksiä lähi-tulevaisuudesta. Espanjan poliittista kielenkäyttöä vuoden seuranneena huomiotani kiinnitti konsensushakuinen, pragmaattinen tapamme lähestyä ongelmia. Tärkeimmät puheenvuorot ovat luettavissa ulkoministeriön sivuilta http://formin.finland.fi  Kannattaa tutustua.

telttatapahtumasta

Kansalaispalvelut olivat erillisenä osiona lähettiläspäivien ohjelmassa. Tämä kuvaa hyvin painoarvoa, mikä kansalaispalveluilla ministeriöllemme on. Ulkoministeriön tiloissa järjestettiin lisäksi yleisötapahtuma, johon osallistui yli 1.000 UM:n toiminnasta kiinnostunutta. Suomen lähettiläät olivat kaikkien tavattavissa. Ministeriön yhteistyötahoille järjestettiin verkottumistilaisuus, johon osallistui noin 2.000 ministeriön kontaktia. 

teltassa yleisöä

Kirjoitin aiemmin kuinka lobbasimme Espanjan tukea sille, että kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmiin saataisiin kunnianhimoiset tavoitteet digitaalisen sisämarkkinan luomisesta. Kävin Nokian pääkonttorissa neuvottelun, mitä voisimme tehdä Espanjassa syksyllä. Seuraava vaihe on hahmottaa yhdessä samanmielisten maiden kanssa, millaista lainsäädäntöä pitäisi EU-tasolla aikaan saada. Digitaalisen sisämarkkinan mahdollistama EU-maiden yhteenlasketun bkt:n kasvu on teollisuuden omissa tutkimuksissa arvioitu 4 % suuruiseksi.  

Tässä meillä on yksi tärkeä projekti syyskaudelle. Lähetystöt ovat tässäkin hankkeessa merkittävä osa Suomen vaikuttamisketjua. Suurlähetystömme Pariisissa on myös asiassa liikkeellä.   

Latinalaisen Amerikan osastomme oli järjestänyt tilaisuuden Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiotoiminnasta Latinalaisessa Amerikassa. Paikalla oli mm. Suomen Akatemian, Tekesin, VTT:n ja Sitran johtoa. Kävi selvästi ilmi, kuinka keskeinen rooli esimerkiksi Brasilian ja Chilen edustustoillamme oli ollut yhteishankkeiden synnyttämisessä. Lisäksi Brasilian, Chilen, Meksikon, Argentiinan ja Venezuelan lähettiläämme puhuivat maidensa tilanteesta ja kaupankäynnin mahdollisuuksista Latinalaisen Amerikan kauppayhdistyksen tilaisuudessa.

Nämä kumpikin ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten edustustot voivat antaa tukeaan maamme vientiponnisteluille. Espanjassa on paljon osaamista Latinalaiseen Amerikkaan etabloitumisesta. Itse markkinoin näissä tilaisuuksissa tämän mahdollisuuden käyttämistä; päivä Madridissa konetta vaihdettaessa ei ole huonoa ajankäyttöä.

Sosiaalityöntekijän saaminen Aurinkorannikolle etenee. Ulkoministeriön puolelta asia on selvä. Ministeriömme haluaa kokeilun käyntiin mahdollisimman pian ja on luvannut hankkeeseen 10.000 euroa edellyttäen, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antaa vastaavanlaisen summan. Olin yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriön poliittiseen valtiosihteeriin, joka on hyvin tietoinen hankkeesta. Valtiosihteeri lupasi, että asiaa käsitellään uudelleen lähiaikoina ministeriön johtoryhmässä. Valtiosihteeri ei kuitenkaan ennakoinut, mihin suuntaan asian käsittely on STM:ssä menossa. STMn mukaan tuleminen on hankkeen toteuttamiselle välttämätöntä.

Toinen Aurinkorannikkoa koskeva asia on, että sovimme Helsingin kanssa kriisiharjoituksen pitämisestä Aurinkorannikolla ensi keväänä. Harjoituksessa olisivat mukana kaikki alueen suomalaistoimijat. Tiedonkulkua kriisitilanteissa pyritään nopeuttamaan sillä, että lähetystö avaa mahdollisimman pian omat facebook-sivut. Myös muita järjestelyjä on vireillä.

Edessä on tuhti ajomatka Madridiin. Kotiportti on 2.300 km:n päässä Travemundesta. Tosin ei ole lyhyt Suomikaan: Helsinki-Utsjoki 1267 km. 

Yövymme matkalla Ranskassa Poitiersin kaupungissa. Kaupungilla on Espanjan historiassa merkitystä, sillä siellä ranskalainen hallitsija Kaarle Martel pysäytti vuonna 732 Espanjan läpi nousseiden maurien etenemisen. Sirpin toinen pää sai Poitiersissa kärkensä. 

Keskiviikkona jälleen työpaikalla Madridissa, 2010 jKr.