Reissuviikko

 Kanarian aluehallinnon johtoa tapaamassa

Olin viime viikon alkupuolen maakuntamatkalla Teneriffalla ja La Palman saarella. Virallisia, nk. institutionaalisia tapaamisia oli tuhti nippu: Kanarian saarten autonomisen alueen presidentti Paulino Rivero, Kanarian alueparlamentin puhemies Antonio Castro, Teneriffan saaren presidentti Ricardo Melchior sekä Teneriffan pääkaupungin Santa Cruzin pormestari.

Kanarian autonomisen alueen parlamentti kokoontuu Teneriffalla. Kanarian autonomisen alueen presidentti istuu puolestaan syyskauden Teneriffalla ja kevätkauden Gran Canarialla.

Autonomiapresidentti sai paljon julkisuutta Espanjassa, kun hän solmi pääministeri Zapateron kanssa sopimuksen siitä, että hänen puolueensa (Kanarian saarten kansallinen puolue) antaa tukensa Espanjan vuoden 2011 budjetille. Pääministeri Zapateron vähemmistöhallitus sai Riveron puolueen kansanedustajien äänillä varmistettua itselleen työrauhan ainakin vuodeksi eteenpäin.

Keskustelimme Riveron kanssa tämän sopimuksen sisällöstä ja merkityksestä. Parlamentin puhemies puolestaan puhui pelkästään banaaneista. Teneriffan ongelmana on, että saari ei onnistu tuottamaan niitä yhtä edullisesti kuin Latinalainen Amerikka ja korvaavaa maataloustuotantoa on vaikeaa synnyttää. Parlamentin puhemies toivoikin EU:lta suojatulleja. Teneriffan saaren presidentti sitoi puolestaan saaren tulevaisuutta yhä kasvavaan risteilyturismiin. Santa Cruz on talvikuukausina Espanjan suosituin risteilysatama. Nytkin oli satamassa suomalaisten rakentama, valtava risteilyalus.

Amiraali Nelson yritti muuten vallata Santa Cruzin briteille saman sataman lähistöllä käydyssä taistelussa vuonna 1797. Yritys epäonnistui ja amiraali menetti kätensä.

Keskusteluun nousi kaikissa tapaamisissa turismin näkymät. Suomalaisten turistien määrä Kanarian saarilla kasvoi syyskuussa 15%. Kanarian saarilla käy vuosittain noin 5 % väestöstämme. Luku on huima. Lisäksi saarilla asuu talven yli arviolta yli 2.000 suomalaista. Viranomaiset olivat erittäin tyytyväisiä suomalaisiin turisteihin ja talviasukkaisiin. Suomalaisten kanssa ei ole kuulema koskaan ongelmia.

Vieraskirjoihin piti kirjoittaa värssyt kussakin tapaamiskohteessa. Ensimmäiseen tilaisuuteen en ollut varautunut.  Ei ollut ihan helppoa keksiä espanjaksi jotakin ylevää paikallisten tv-asemien kameroiden filmatessa. Tuotos oli valitettavasti tyyliä ”kaunis saari ja terveisiä”, sillä en kehdannut väkeä pidempään seisottaa tuumaamistani ihmettelemässä. Seuraaviin vieraskirjoihin kirjoitinkin sitten jo espanjalaisen kunniakonsulimme avustuksella etukäteen valmistellut, tyylikkäämmät riimit.

Tapasin lisäksi paikallisia Suomi-asiantuntijoita sekä tietoliikennealan yrityksen, joka haluaisi yhteyksiä Suomeen. Suomesta kiinnostuneita yliopistoihmisiä löytyy yllättävistä paikoista. Maallamme on kummallista vetovoimaa. 

 Suomalaissiirtokuntaa tapaamassa

Tutustuin myös Puerto de la Cruzin suomalaisyrittäjiin. Löytyi mm. ravintoloitsijoita, kosmetiikka-liikkeen pitäjä, kampaaja ja hierojia. Pidimme matkalla mukana olleen Las Palmasin konsulimme Maria Sorsan kanssa suomalaisille avoimen tilaisuuden, jossa vastailimme siirtokunnan kysymyksiin. Paikalle oli tullut lähes kaksi sataa kuulijaa. Vahva toive suuntaamme oli, että suurlähetystön pitäisi tavata siirtokuntaa useammin. Lupasin ottaa haasteen vastaan. Kävimme myös keskustelut Teneriffan turistipappien kanssa.

La Palman –saaren suomalaiset

La Palman saari on puolen tunnin lentomatkan päässä Teneriffasta. La Palman saari, kuten Teneriffakin, on ollut alun perin tulivuori. Viimeisin tulivuorenpurkaus La Palmalla oli vuonna 1971. Teneriffan saaren kunniakonsulimme Juan Carlos Díaz Lorenzo on kirjoittanut La Palman tulivuorista 500-sivuisen tietokirjajärkäleen.
 

Saaren Roque del los Muchachos  –vuorella, 2.400 metrin korkeudessa, on toiminut vuodesta 1989 Pohjoismainen tähtitorni NOT (Nordic Optical Telescope). Kävin tutustumassa tähän Suomenkin rahoittamaan observatorioon. Tähtitornissa työskentelee suomalainen tähtitieteilijä Tapio Pursimo.

Tähtitieteilijämme lisäksi saarella asuu myös kymmenkunta suomalaista, joista tapasin suurimman osan. 

 

Huomenta Suomi –aamuTV Fuengirolassa

Perjantaiaamuna olin Fuengirolassa Huomenta Suomen ohjelmassa haastateltavana. Aamu-TV teki kolmen päivän ajan suoraa lähetystä Fuengirolasta.

Filmauksia seurasi myös Aurinkorannikon koulun ryhmä äidinkielen opettajansa johdolla. Vastailin nuorten kysymyksiin suurlähettilään työstä.

Käväisin myös Aurinkorannikon suomalaisella koululla. Törmäsin koululla Aurinkorannikolla kaikkien tuntemaan vaeltavaan runoilijaan Erkki J. Vepsäläiseen, joka oli järjestelemässä koulussa ”Hyvänpuhumisen viikkoa”. Jälleen yksi hyvä esimerkki koulun ja rannikon väen yhteistoiminnasta.