Suomen itsenäisyyspäivää juhlittiin jälleen eri puolilla Espanjaa. Isoimmat juhlat vietettiin Fuengirolassa, Torreviejassa, Puerto de la Cruzissa ja Las Palmasissa. Madridin vastaanottomme oli tämän joukon pienin. Meillä kävi noin 400 vierasta.

Kyse ei ollut säästötoimesta, mutta eri puolille taloa sijoitetut itsenäisyyspäivän kynttilät unohtuivat kaikki sytyttää tänä vuonna.

 

Madridin kamarikuoron oktetti loi isänmaallisuutta Madridin tilaisuudessa. Suosittu, ”supimadridilainen” kuoro on ottanut ohjelmistoonsa myös suomalaisia sävellyksiä, jotka esitetään suomeksi.  Kuoro esitti Finlandian ja Maamme -laulun. Ei  jättänyt ketään kylmäksi.

Harras ryhmittymisemme yhtenäisesti itsenäisyyden taakse hämmästyttää aina espanjalaisia vieraita. Itsenäisyyspäivän viettomme eroaakin niistä lukuisista kansallispäivän tilaisuuksista, joissa Madridin vaikuttajat ja ulkomaiset diplomaatit vierailevat. Monet kertovat jopa tuntevansa kateellisuutta tästä. Espanjassa kun on monta lippua ja monta visiota tulevasta.

Koska 6.12 on Espanjassa perustuslain päivä ja vapaapäivä, Madridin itsenäisyyspäivän vastaanotto pidetään aina vähän aikaisemmin.  Perustuslain päivän perusta on Espanjassa 6.12.1978 järjestetty kansanäänestys, jossa hyväksyttiin Francon diktatuurin jälkeen uusi, demokraattinen perustuslaki.

Lakia ei ole juurikaan kuluneina vuosina muutettu, mutta lain avaaminen on noussut Espanjassa keskusteluun alueiden itsenäistymispyrkimysten vuoksi. Avaamista tosin toivotaan täysin vastakkaisista lähtökohdista alueilla ja Madridissa eli ei ihan helppo yhtälö.

Käväisin puhumassa Las Palmasin itsenäisyyspäivän juhlassa. Tästä on erillinen juttu nettisivuillamme. Tapasin matkalla myös Gran Canarian -saaren pääministeri José Miguel Bravo de Lagunan. Kanarian saaret on oma autonomiansa, siinä missä Kataloniakin, ja Kanarian saarilla on oma autonomiapääministerinsä, mutta tämän lisäksi kullakin saarella on vielä oma hallintonsa, nk. Cabildo, jota johtaa saaren pääministeri. Tämä järjestely on vuodelta 1912 eli ajalta ennen itsenäisyyttämme ja ajalta ennen Espanjan perustuslakia, joka loi autonomiahallinnon.

Pääministeri kehui kovasti suomalaisia. Emme aiheuta ongelmia turisteina, emmekä vakioasukkaina. Olemme saarelle tärkeä ryhmä.  Saaren turismiluvut ovat kasvussa, mutta työttömyysluvut eivät laske. Työllistävää kasvua haetaan pääministerin mukaan siitä, että Kanariansaarista pyritään luomaan sillanpääasemaa yrityksille, jotka haluavat etabloitua Pohjois-Afrikkaan.

Jos espanjalaiskuoro lauloi suomeksi, niin Kanarian saarten kunniakonsulimme Juan Carlos Lorenzo puhui puolestaan osan Las Palmasin itsenäisyyspäivän juhlan tervehdyksestään suomeksi. Vastaanotto oli hyvä ja aplodit niin raikuvat, että konsuli lupasi heti ryhtyä harjoittelemaan ensi vuotta varten. Silloin on kuulema luvassa myös ruotsinkielinen osuus.

Tulin maanantaina Suomesta. Pakkasta oli Espoossa -13 astetta. Keskiviikkoaamuna Madridissa lentokentälle ajellessa auton mittari näytti – 2 astetta. Las Palmasissa oli sen sijaan kesä. Ei ihme, että 5 % väestöstämme vierailee joka vuosi Kanarian saarilla.

Saaret eivät muuten ole ihan lähellä. Madridistakin on vielä kolmen tunnin lento.