Etiopian pääkaupunki Addis Abeba, tuttavallisemmin Addis ja suomennettuna ”uusi kukka”, on menevä sekoitus uutta ja vanhaa.
Kasvua ja kontrasteja
Addis kasvaa ja sen kyllä huomaa. Kaupunki on täynnä uusien rakennusprojektien luurankoja, joita tuntuu nousevan kuin sieniä sateella. Osa projekteista valmistuu, osa taas ei. Erityisesti kiinalaiset ovat kunnostautuneet rakennushankkeissa ja erilaisissa investoinneissa niin Addiksessa kuin muuallakin Etiopiassa.
Addis on kuitenkin kontrastien kaupunki. Afrikan korkein pilvenpiirtäjä, Commercial Bank of Ethiopianin uusi kiinalaisvoimin rakennettu toimistorakennus, jonka valoshow on vailla vertaansa, kohoaa 198 metrin korkeuteen. Sen vieressä voi ihastella aaltometallihökkeleitä. Addiksen väestönkasvu onkin huimaa, ja joka viikko tienvarsiin tuntuu nousevan uusia hökkeleitä, joihin saapuu muualta maasta toiveikkaita työnetsijöitä. Maailmanpankin tilastojen mukaan Addiksen väestönkasvu on 3,8 % vuodessa ja työttömyystaso noin 20 % (kts. linkkilista). Monista muista nopeasti kasvavista kaupungeista poiketen Addiksessa ei kuitenkaan ole slummeja, vaan aaltometallihökkelit ovat sulassa sovussa keskellä asutusalueita.
Kaupungistumisella ei ole ainoastaan positiivisia vaikutuksia
Nopea väestönkasvu tuo mukanaan nopean kaupungistumisen ongelmia. Viime aikoina vanhoja historiallisestikin merkittäviä rakennuksia on purettu uusien tieltä. Kaupunkikuva onkin muuttunut huomattavasti viime vuosien aikana. Ehkä näkyvin muutos on tunnetun Meskel square -aukion rakennustyömaa. Aukio oli tunnettu porrastetuista tasoistaan, jotka kaikki säntillisesti juostuaan saa kasaan maratonin mittaisen matkan. Nyt juoksijat on korvannut suuri aaltometallilla aidattu työmaa. Meskel squaren liikenne on niin legendaarinen, että siitä löytyy useita videoita sosiaalisessa mediassa. Nykyisin liikennevalot onneksi hieman helpottavat tilannetta.
Lisäksi kaupungin infrastruktuuri ei ole pysynyt menossa mukana. Sähkön ja veden jakelussa on usein ongelmia, jotka vaikuttavat minunkin elämääni. Valosaaste ei vaivaa niin kuin muissa suurkaupungeissa, koska osa kaupungista on usein pimeänä. Veden tuloon ei aina voi luottaa, ja monissa taloissa onkin omat vesitankit. Niitä täytetään vesiautoilla, kun kaupungin vesijohdoista ei riitä vesi kaikkien tarpeisiin. Viemäröinti on sitten ihan oma juttunsa. Autokanta on vanhaa, ja harva se päivä kaduilta bongaa vanhan kunnon Ladan. Ilmansaasteet voivat koetella. Liikenteen lisäksi kotitalouksien hiilen poltto ja lukuisien rakennustyömaiden pöly vaikuttavat ilmanlaatuun. Ilmansaasteiden pitoisuusluvuissa onneksi jäädään vielä reilusti esimerkiksi Intian ja Egyptin vastaavista.
Etiopialla on kansallinen lentoyhtiö, Ethiopian Airlines, jonka keskuksena Addis Abeba toimii. Lentoja on ties minne päin maailmaa lähes joka päivä. Edes korona ei pysäyttänyt lentoyhtiön toimintaa, vaan liikennöinti on jatkunut vähennetyin vuoroin. Jos Suomesta varaa matkan suosittuihin häämatkakohteisiin, kuten Seychelleille tai Sansibarille, voi hyvinkin tulla eteen pysähdys Addiksessa.
Etiopiassa on potentiaalia
Itselleni Etiopia on ensimmäinen kokemus Afrikasta. Olen asunut täällä reilut puolitoista vuotta ja viihdyn erittäin hyvin. Etiopia on kaunis maa, ja mikäli turvallisuustilanne paranee voisi turismi olla yksi tie vaurastumiseen. Maan kulttuuri, erityisesti ruokakulttuuri, on vertaansa vailla. Vaikka Addis itsessään onkin uusiutumisen keskellä, voi vanhoja perinteitä, kuten suosittuja kahviseremonioita sekä ortodoksisen kirkon ja imaamien rukouskutsuja, todistaa päivittäin. Maan köyhyydestä huolimatta ihmiset ovat ystävällisiä, ja mikäli osaa edes hieman jotain paikallista kieltä, kuten valtakieltä amharaa, ovat etiopialaiset hyvinkin otettuja.
Elämä on kuitenkin välillä haastavaa, ja olenkin verrannut täällä asumista pitkään telttaretkeen rajoitetuilla resursseilla. Mutta kuten täällä sanotaan: ”Etiopiassa mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy.”
Kirjoituksessa apuna käytetyt artikkelit:
Video Meskel Square -aukiolta https://youtu.be/UEIn8GJIg0E