Marokossa ei vielä puhuta ilmastoahdistuksesta, eivätkä koululaiset ole merkittävästi lakkoilleet ilmaston puolesta. Maan ilmastopolitiikka on kuitenkin kansainvälisestikin vertaillen kunnianhimoista. Esimerkiksi Climat Change Performance Index 2020 –vertailussa Marokko sijoittui Suomen ja Portugalin kanssa kärkikolmikkoon kunnianhimoisella ilmastopolitiikallaan.

Marokko haluaa profiloitua ilmastoasioissa eturintamaan ja toimii sen eteen. Työssäni näen, miten Marokon suuyritykset ja valtio toimivat vihreämmän tulevaisuuden eteen. Suomalaiselle cleantech- ja kiertotalousosaamiselle on kysyntää. Halusin myös ymmärtää, miten ympäristökysymykset näyttäytyvät ruohonjuuritasolla.

Zero Zbel – nolla jätettä

Usein keskustellessani ympäristökysymyksistä marokkolaisten kanssa minulle korostetaan, miten ympäristöystävällisyys kuuluu marokkolaiseen tapakulttuuriin. Aiheella aloittaa myös Soukaina Aziz El Idrissi, kun keskustelen hänen kanssaan aurinkoisena helmikuun päivänä.

Soukaina on kuvataiteilija, joka tutkii muovijätettä sosiaalisena ilmiönä. Lisäksi hän edistää ympäristöasioita perustamansa Zero Zbel (”nolla jätettä”) -yhdistyksen kautta. Yhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa Marokon lainsäädäntöön, löytää juuri Marokkoon sopivia ratkaisuja ja aktivoida kansalaisia ympäristöystävällisempään elämään.

Yksi Zero Zbelin mielenkiintoisimmista tempauksista on ollut rantajätteen analyysi. Myös me pohjoismaiset edustustot olemme kantaneet kortemme kekoon keräämällä jätteitä eräältä rabatilaisrannalta. Zero Zbel kategorisoi ja analysoi rannoilta kerätyt roskat.

Noin 85 prosenttia jätteestä on muovia, ja ne voitiin jakaa viiteen kategoriaan: muovipullot ja -korkit, kalastusverkot, tikkari- ja puhdistustikut, muovipussit ja muoviset pakkausmateriaalit. Analyysin avulla päästään ongelmien lähteille.

Ympäristötietoisuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti Marokossa. Internetillä on tässäkin roolinsa. Kansalaisten arkeen on vaikuttanut konkreettisesti muun muassa vuonna 2016 Marokon käyttöön ottama muovipussien käyttökielto. Marokko liittyi näin 26 muovipussittoman Afrikan valtion joukkoon.

Marokon tavoitteena on, että marokkolaiset jatkossa myös asuvat ekologisemmin. Jätteettömille ja kestävyydelle perustuville kunnille ja asuinalueille on yhä enemmän kysyntää.

Vihreitä perinteitä

Soukaina kertoo, että säästäväisyys ja kiertotalous ovat perinteisiä toimintatapoja Marokossa.  Mikä tärkeintä, nämä elämäntavat ovat suurimmalla osalla marokkolaisista edelleen käytössä maan viime vuosien talouskehityksestä huolimatta. Mieleeni tulee usein ohittamani miesten ja ruohonleikkureiden kokoontuminen – puutarhureita vaihtamassa koneenkäyttövuoroa.

Suomessa puhumme kiertotalouden uudesta tulemisesta, sillä ehdimme menettää sen hetkeksi. Vielä keskitulotason maaksi luokiteltavassa Marokossa nopeatempoinen kulutusmalli ei ole levinnyt niin laajalti, että vanhoista säästäväisistä kulutustottumuksista olisi kokonaan luovuttu.

Marokossa käsityöosaaminen on vahvaa, eivätkä tuotteiden hinnat ole karanneet käsistä. Niinpä monella on mahdollisuus valita vaikkapa käsityönä tehty kestävä huonekalu kertakäyttöpöydän sijaan. Marokossa on myös yleistä vuokrata juhlia varten asusteita ja pukuja – jakamistaloutta puhtaimmillaan!

Vihreä tulevaisuus

Marokon tavoitteena on tuottaa vuoteen 2030 mennessä 52 prosenttia sähköstään uusiutuvilla lähteillä. Jo nyt sähkö on 35-prosenttisesti uusiutuvista peräisin.

Osittain valmistuneesta NOOR-aurinkovoimalasta tulee maailman suurin keskitetty aurinkosähkön tuottaja. Tuulipuistoja rakennetaan Marokon yli 1800 kilometriä pitkälle rannikolle. Vuoteen 2022 mennessä avataan 70 uutta jätteenkäsittelylaitosta. Vesipula on jo nyt todellisuutta, ratkaisuja tarvitaan.

Soukaina kuvailee marokkolaisia neuvokkaina ja ratkaisukeskeisinä, Afrikkaa sykkivänä ja osaamista täynnä olevana mantereena. Hän toivoo, että maassaan vältettäisiin globaalin pohjoisen tekemät virheet ja Afrikkaa kehitettäisiin uskollisena mantereen omalle kulttuuriperinnölle.

Itse näen maidemme välillä joka tapauksessa paljon mahdollisuuksia yhteistyölle, alkaen käsityön asemasta aina ympäristöystävälliseen digitalisaatioon. Jalla, eteenpäin siis!