Suomen metsäyhteistyön tavoitteena Tansaniassa on köyhyyden vähentäminen. Ulkoministeriö on juuri allekirjoittanut kolme sopimusta, joilla pienviljelijöitä tuetaan metsittämään yli 10 000 hehtaaria. Metsitys on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino.

Tämän blogin otsikko on yhtä sanaa lukuun ottamatta lainaus Ylen uutisotsikosta (5.7.2019),  joka kertoo tiedelehti Sciencessa julkaistusta ETH Zurich -yliopiston tutkimuksesta The global tree restoration potential.

Tutkimus paikansi satelliittikuvien ja ilmasto- ja maaperäkarttojen avulla 17 miljoonaa neliökilometriä metsittämiseen sopivaa joutomaata. Osa alueesta on laidunta, minkä metsittäminen – niin hyvältä ajatukselta kuin se kuulostaakin – onnistuu vain osittain. Vaikka alasta istutettaisiin vain puolet, 9 miljoonaa neliökilometriä, puut sitoisivat neljäsosan ilmakehän hiilidioksidista.

Tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että metsitys on huomattavasti tehokkaampi kuin kaikki muut ilmastonmuutoksen torjuntakeinot. Toimeenpanoon liittyy kuitenkin pari ongelmaa: 9 miljoonaa neliökilometriä on suuri, noin Kiinan kokoinen alue, ja ilmastonmuutoksen torjumisella on jo kiire, mutta joutomaat ovat hidaskasvuisia. Tutkimus arvioi, että puuston kasvaminen kestää 50–100 vuotta, eli yhtä pitkään kuin Suomen metsissä.

Metsänistutus erittäin halpaa Tansaniassa

Otsikkoon lisäämäni sana on Tansania. Metsitys Tansaniassa sitoo hiiltä nopeasti ja tehokkaasti, sillä puut kasvavat puulajista riippuen täyteen mittaan 5–20 vuodessa. Tansaniassa metsänistutus on myös erittäin halpaa.

Ulkoministeriö on juuri allekirjoittanut kolme sopimusta, joilla pienviljelijöitä tuetaan metsittämään yli 10 000 hehtaaria. Urakoiden kokonaiskustannus on 0,25 euroa puuta kohti sisältäen ensimmäisen vuoden taimikonhoidon, mikä on alle Ylen uutisoiman minimikustannuksen 0,30 Yhdysvaltain dollaria.

Suomen metsäyhteistyön tavoitteena Tansaniassa on köyhyyden vähentäminen. Neljän vuoden aikana 10 000 pienviljelijäperhettä on perustanut 13 000 hehtaaria istutusmetsiä. Vaikka nämä istutukset auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen, hiilen sitomisen kannalta ne ovat näpertelyä.

Suomen rahoittamien metsäohjelmien tuella on kuitenkin kehitetty luonnonvaraministeriön, työalueen Southern Highlands paikallishallinnon ja yksityisten metsätoimijoiden kapasiteettia ja keinoja, joilla työtä voidaan laajentaa ja vuotuiset istutusalat tarvittaessa satakertaistaa:

• Alueen joutomaat on kartoitettu samanlaisilla menetelmillä ja kriteereillä kuin sveitsiläisten tutkimuksessa. Metsityskelpoista maata on lähes 3 miljoonaa hehtaaria.
• Laatusiemenen saatavuus on turvattu perustamalla 170 hehtaaria siemenviljelmiä.
• Keskimäärin kaksi henkilöä perhettä kohti on osallistunut metsittämiseen omalla maallaan. He eivät ainoastaan osaa istuttaa puita ja hoitaa taimikkoa, vaan tarvittaessa he myös kasvattavat taimet. Parin vuoden sisällä tämä koulutettu työvoimareservi kasvaa 35 000:een.
• Alueelle on perustettu 96 paikallista metsäyhdistystä.
• Mekaanisen metsäteollisuuden tehokkuutta ja tuotteiden laatua on kehitetty, jotta yhä suurempi osa puuhun sitoutuneesta hiilestä säilyisi lopputuotteissa pitkään. Ideaalituote hiilen sitomiseen on kyllästetty sähköpylväs, joka hyödyntää ison osan runkopuusta ja jossa hiili säilyy kymmeniä vuosia.
• Metsätalouteen ja -teollisuuteen liittyvät investointimahdollisuudet ja rajoitteet on selvitetty.

En epäile, etteikö Suomi saavuta hiilineutraaliutta seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa. Se ei kuitenkaan vielä vähennä molekyyliäkään hiilidioksidia ilmakehästä. Suomesta joutomaita ei juuri löydy, ja jos löytyisikin, puut kasvavat siellä erittäin huonosti. Jos ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetään julkisia varoja, ne on syytä suunnata sinne missä ne tuottavat parhaan tuloksen.

Jälleen kerran Suomen tuottavimmat ympäristöinvestoinnit löytyvät maan rajojen ulkopuolelta. Metsitettynä Southern Highlands, noin kymmenesosa Suomen pinta-alasta, sitoisi hiiltä enemmän kuin kaikki Suomen metsät.