Uskonto ja hyväntekeväisyys kulkevat käsi kädessä Egyptissä

Afrikassa uskonto on voimakkaasti läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Egyptissä uskonto ei ole läsnä pelkästään 85−90 miljoonan muslimin elämässä, vaan yhtä lailla 10−15 miljoonan kristityn elämässä. Länsimaissa uskonnonvapaus ja uskon henkilökohtaisuus kuuluvat keskeisiin arvoihimme. Monessa maassa, Egypti mukaan lukien, tämä on lähtökohtaisesti täysin vieras ajatus –  uskonto on osa perhesuhteita, sukua ja koko yhteiskuntaa.

Uskonnolla on keskeinen rooli arvojen ja käyttäytymissääntöjen muokkaamisessa ja ylläpitämisessä. Se luo perustan yhteisöllisyydelle ja usein myös poliittiselle toiminnalle.

 

Moskeija ja koptikirkko ovat ensimmäisten Egyptin rakenteilla olevaan uuteen hallinnolliseen pääkaupunkiin valmistuneiden rakennusten joukossa. Molempiin mahtuu 10 000 henkilöä yhtä aikaa. Kuvat Laura Kansikas-Debraise.
Moskeija ja koptikirkko ovat ensimmäisten Egyptin rakenteilla olevaan uuteen hallinnolliseen pääkaupunkiin valmistuneiden rakennusten joukossa. Molempiin mahtuu 10 000 henkilöä yhtä aikaa. Kuvat: Laura Kansikas-Debraise

Lähes kaikki uskonnolliset perinteet vaativat seuraajiltaan hyväntekeväisyyttä. Sen harjoittaminen on yleismaailmallinen ilmiö, jonka käytännöt ovat vaihdelleet suuresti ajan ja paikan mukaan.

Egyptissä sekä kristillisissä että muslimiyhteisöissä hyväntekeväisyydellä on ollut merkittävä rooli vuosisatojen ajan täydentämässä valtion puutteellisia sosiaalisektorin palveluja. Samalla on syntynyt holhoamiseen ja alentuvaisuuteen perustuvia yhteiskunnallisia rakenteita, joihin köyhät kuuluvat luonnollisena osana vastuun ja velvollisuuden verkostoa.

Anteliaisuus ja jakaminen ovat edelleen luonnollinen osa ihmisten arkea Egyptissä.  Perheenjäsenistä ja sukulaisista pidetään huolta, kaukaisistakin, ja vaatimattomillakin tuloilla autetaan huonommassa asemassa olevia.

Almuvero zakat on yksi islamin viidestä peruspilarista

Almuvero zakat on yksi islamin viidestä peruspilarista uskontunnustuksen, rukouksen, paaston ja pyhiinvaelluksen ohella. Zakat velvoittaa varallisuutensa puolesta siihen kykenevän muslimin antamaan vuosittain 2,5 prosenttia varallisuudestaan köyhille ja huono-osaisille. Zakat tulee kohdistaa oikein niin edunsaajien kuin tarkoituksen suhteen koraanin määritelmien mukaisesti.

Kysymys on pakollisesta hyväntekeväisyydestä, joka usein mielletään veroluonteiseksi, mitä se ei kuitenkaan ole. Zakat on henkilökohtainen velvollisuus, joka ei vaadi kolmatta osapuolta toteuttamiseen. Islamin näkökulmasta kysymys ei ole ainoastaan uskon asiasta vaan myös kansalaisvelvollisuuden täyttämisestä. Zakat ei ole islamin mukaan lahja vähäosaisille, se on vähäosaisten oikeus ja vauraampien velvollisuus.

Ford Foundationin joitakin vuosia sitten rahoittaman tutkimuksen mukaan arviolta 43 prosenttia egyptiläisistä antaa vuosittain zakatia. Se on paljon väestörakenne, väestön yhteiskunnallinen asema ja kristittyjen osuus huomioiden.

Zakatin lisäksi islam rohkaisee vapaaehtoiseen hyväntekeväisyyteen, sadaqaan, joka on käsitteenä huomattavasti laajempi eikä sisällä määräyksiä tai rajoituksia. Sadaqa voi olla esimerkiksi ympäristöteko tai ajan käyttämistä hyvään tarkoitukseen, mutta myös lahjoitus.

Hyväntekeväisyys koostuu merkittävistä rahavirroista

Hyväntekeväisyys Egyptissä koostuu merkittävistä rahavirroista – koko muslimimaailmassa kysymys on sadoista miljardeista. Hyväntekeväisyydessä liikkuvista rahoista muslimimaailmassa ei ole olemassa tarkkoja lukuja, koska suuri osa siitä kulkee suoraan avun antajalta sen vastaanottajalle.

Maailmanpankin vuonna 2016 tekemän arvion mukaan summa liikkuisi 200 miljardin ja triljoonan dollarin välillä vuodessa. Vähimmilläänkin tämä on moninkertainen summa verrattuna globaaliin humanitaariseen rahoitukseen.

Viime vuonna tehdyn epävirallisen arvion mukaan egyptiläiset käyttävät 3–3,5 miljardia dollaria vuodessa hyväntekeväisyyteen. Jos tätä lukua vertaa suomalaisten käyttämään 150 miljoonaan euroon, huomataan, että asukaslukuun suhteutettuna suuruusluokka on sama, eli suomalaiset ja egyptiläiset käyttävät varojaan hyväntekeväisyyteen suurin piirtein saman verran.

Tämä kertoo paljon egyptiläisistä ja heidän avokätisyydestään, kun muistetaan, että 30 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja toiset 30 prosenttia ovat alttiita köyhyydelle.

Kerjäläisiäkin on Kairossa, usein lapsia, mutta usein vähäosaiset myyvät tai ikään kuin myyvät jotakin. Nenäliinapakkaukset sopivat hyvin tarkoitukseen. Kuva: Laura Kansikas-Debraise.
Kerjäläisiäkin on Kairossa, usein lapsia, mutta usein vähäosaiset myyvät tai ikään kuin myyvät jotakin. Nenäliinapakkaukset sopivat hyvin tarkoitukseen. Kuva: Laura Kansikas-Debraise

Se, mikä on kaikkien näiden miljardien vaikuttavuus, on toinen asia. Potentiaali on suunnaton, mutta kestävän kehityksen näkökulmasta tulokset ovat vähäiset. Suurin osa lahjoituksista on pieniä ja tehdään paikallisella tasolla suoraan apua tarvitseville. Koraani kehottaa antamaan ruokaa köyhille ja auttamaan orpoja, ja siksi niistä on muodostunut suosituimpia zakatin muotoja. Moskeijoiden rakentaminen on puolestaan ollut suosittu kohde sadaqalle.

Egyptin suosituimpien institutionaalisten hyväntekeväisyyskohteiden joukossa on Magdy Yaqouib Heart Foundation, joka hoitaa vähävaraiset potilaat ilmaiseksi. Esimerkkeinä ovat myös lasten syöpäsairaala 57357, joka on rakennettu täysin lahjoitusvaroin ja Egyptin ruokapankki, joka jakaa ruokaa vähävaraisille. Kaikki varteenotettavia kohteita, joiden työ ja tulokset ovat hienoja, mutta joiden toiminnan ei pitäisi pitkällä tähtäimellä olla hyväntekeväisyyden varassa.

Lasten sydänsairaala 57357 Kairossa. Online-lahjoituksia on helppo tehdä pienistä isoihin summiin ja valita, mihin lahjoitus kohdistuu – potilaaseen, rakennuksiin, välineisiin, koulutukseen tai tutkimukseen. Kuva: Sairaalan esite.
Lasten syöpäsairaala 57357 Kairossa. Online-lahjoituksia on helppo tehdä pienistä isoihin summiin ja valita, mihin lahjoitus kohdistuu – potilaaseen, rakennuksiin, välineisiin, koulutukseen tai tutkimukseen. Kuva: Sairaalan esite

Egyptiläiset lahjoittavat hyväntekeväisyyteen ramadanin aikana enemmän kuin muuna aikana vuodessa. Tänä vuonna ramadania vietettiin keskellä koronakevättä ja erilaisia rajoituksia, jotka vaikuttivat myös perinteisiin hyväntekeväisyysmuotoihin. Kansalaisjärjestöjen ja erilaisten rahastojen ja säätiöiden rooli korostui ja online-lahjoitukset lisääntyivät.

Tämä on ehkä askel kestävämpään suuntaan, mutta ei sinällään vielä ratkaise ongelmaa. Siihen tarvittaisiin laajempaa strategista otetta ja kaikkien sidosryhmien yhteistyötä, valtiovalta mukaan lukien.