Dekkareita ja maitomysteeri – Norjassa ollaan pääsiäisenä jännän äärellä.

Varmin merkki pääsiäisen lähestymisestä Norjassa on Kvikk Lunsj-retkisuklaan ja appelsiinien erikoistarjousten lisäksi lehtiin ilmestyvät listaukset TOP10-dekkareista sekä parhaista rikossarjoista. Suomessa tunnetaan jo melko hyvin norjalaisten tapa ”paeta” vuorille hiihtämään pääsiäisenä. Sen sijaan harvempi on tietoinen norjalaisesta ”påskekrim”-perinteestä, jonka toi esille myös kollegani Henna pääsiäisaiheisessa blogissaan viime vuonna. Myös YLE on aikaisemmin uutisoinut ilmiöstä.

”Påskekrim” on norjalainen erikoisuus, jossa pääsiäisloman lukulistoja ja ruutuaikaa hallitsevat rikolliset teot ja tapahtumat. Påskekrimin juuret yltävät aina 1920-luvulle, mutta arkikieleen se alkoi vakiintua vasta 1970-1980-luvuilla. Alun perin dekkareista lähtenyt ilmiö on sittemmin siirtynyt myös television puolelle ja ehkä yllättäen myös norjalaisten aamupalapöytiin.

Norjalainen pääsiäismaitopurkki.
Norjassa voi pääsiäisenä ratkoa rikoksia maitopurkin kyljestä.

Skandaali maitopurkin kyljessä

Norjalaismeijeri TINE on vuodesta 1997 lähtien lisännyt pääsiäisen alla maitopurkkien kylkeen oman sarjakuvamuotoisen rikosmysteerin eli niin kutsuttu ”melkekrim”. Näitä maitomysteerejä on vuosien saatossa ratkottu miljoonissa norjalaiskodeissa.

Vuonna 2021 TINE päätti yllättäen jättää rikospähkinän pois maitopurkeistaan ja se korvattiin muulla pääsiäisaiheisella kuvituksella. Tämä aiheutti suurta närkästystä norjalaisissa, joille sarjakuvasta oli jo ehtinyt muodostua tärkeä pääsiäisperinne. TINE sai päätöksestään valtavan palauteryöpyn ja Facebookiin alkoi muodostua melkekrimin palauttamista vaativia ryhmiä. Tänä vuonna TINE:n oli tunnustettava erehdyksensä ja todettava, että joidenkin perinteiden kanssa ei kannata leikkiä. Näyttäisi siis siltä, että Norjassa pääsiäisrikoksia ratkotaan maitopurkin kyljestä jatkossakin.

Alta löydät suurlähetystöläisten parhaat dekkarivinkit autenttiseen norjalaiseen pääsiäislomaan.

Oikein hyvää ja jännittävää pääsiäistä!

 

Suurlähetystöläisten parhaat Påskekrim-vinkit:

  • Helmeilevä kuolema (Alkuteos Sparkling Cyanide), Agatha Christie (1945) – Taattua Agatha Christie laatua. Kauniin ja rikkaan Rosemary Bartonin itsemurhan takaa paljastuu ihan toisenlainen totuus.
  • Kun kuningas kuolee, Elina Backman (2020) – Jännittävä esikoisdekkari, jossa kaksi täysin erilaista murhatarinaa kietoutuvat yhteen. Koukuttava rikostarina, jossa myös ripaus rakkautta mukana.
  • Himmelen skal gråte blod (2019) ja Taus savanne (2022), Sigbjørn Mostue – Näissä kirjoissa on luvassa trilleriä trillerin perään, kun entinen eliittisotilas Even Stubberud sotkeutuu terroristien maailmaan matkalla Somaliaan ja myöhemmin diplomaattisen selkkaukseen Keniassa. Valitettavasti kirjoja ei ole käännetty suomeksi ainakaan vielä.
  • Kiinalainen (Alkuteos Kinesen), Henning Mankell (2008) – Kurt Wallander kirjoista tunnetun Mankellin dekkari, jonka pääosassa tällä kertaa helsinborgilainen tuomari Birgitta Roslin. Tätä 700-sivuista dekkaripläjäystä on vaikea laskea käsistä, kun tarinan imuun päässyt kiinni.
  • Lumiukko (Alkuteos Snømannen), Jo Nesbø (2007) – Tämä Harry Hole –sarjan seitsemäs kirja sijoittuu edeltäjiensä tavoin Osloon ja luvassa on taattua jännitystä.
  • Uskollinen lukija, Max Seeck (2019) – Rikosylikonstaapeli Jessica Niemestä kertovan kirjasarjan ensimmäinen osa, joka on menestynyt myös kansainvälisesti. Sarjamurhaaja saa inspiraation rikoksiinsa menestyneen kirjailijan romaaneista. Käännetty myös norjaksi tittelillä ”Heksejakt”.