Norjan teillä liikkuu yli 200 000 sähköautoa, mikä on asukaslukuun suhteutettuna eniten maailmassa. Keväällä 2019 saavutettiin uusi ennätys, kun lähes 60 % prosenttia maaliskuussa myydyistä autoista oli sähköautoja. Norjalaiset olivat jonottaneet kuukausia Teslan Model 3:a, Audin e-tronia ja Hyundain Konaa, jotka vihdoin saapuivat Norjan markkinoille.

Valtio tukee sähköautoilua voimakkaasti

Sähköautoilun suosio ei johdu norjalaisten ainutlaatuisesta ympäristötietoisuudesta, vaan ennen kaikkea valtion voimakkaasta tukipolitiikasta. Sähköautoista ei tarvitse maksaa autoveroa tai arvonlisäveroa eikä sähköautolla ajavilta peritä tietulli-, lautta-, tai parkkimaksuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa esimerkiksi Audin e-tronin lähtöhinta on noin 90 000 €, kun se Norjassa on noin 67 000 €. Sähköautoilla saa huristella myös bussikaistalla. Bensa on Norjassa kallista ja sähkö perinteisesti halpaa, minkä lisäksi se tuotetaan lähes 100 prosenttisesti vesivoimalla. Sähköautoilua tukemalla Norja on onnistunut parantamaan suurten kaupunkien ilmanlaatua ja pitkällä tähtäimellä tavoitteena on myös liikenteen päästöjen lasku.

Sähköautoista suuri lovi valtion kassaan

Norjan sähköautopolitiikka on edistänyt sähköautoilua niin paljon, että se on tuottanut odottamattoman suuren loven valtion kassaan. Kun vuonna 2007 valtion tulot autoiluun liittyvistä maksuista ja veroista olivat 72,5 mrd. kr (7,4 mrd. €), niin vuonna 2019 tuloja oli enää 44 mrd. kr (4,5 mrd. €). Sähköautoilua kannustavista tuista tultaneen lähivuosina ainakin osittain luopumaan. Jo nyt sähköautojen ilmaista parkkeerausoikeutta on rajoitettu, samoin niille ollaan säätämässä monessa kaupungissa matalat tietullimaksut.

Tesla-kuskit herättävät voimakkaita tunteita

Norja on Teslan neljänneksi suurin markkina-alue Yhdysvaltojen, Kiinan ja Alankomaiden jälkeen, ja yhtiön johtaja Elon Musk vieraili Norjassa viimeksi helmikuussa 2019. Teslojen kasvava määrä ei herätä norjalaisissa ainoastaan ihastusta. Bussikaistalla suhailevat luksusautot provosoivat monia liikenneruuhkassa junnaavia bensa-autoilijoita, ja Facebookista löytyy omia ryhmiä sähköautojen vihaajille. Tietullien noustua useissa kaupungeissa valtion sähköautopolitiikkaa on alettu myös vastustaa. Kriitikot kysyvät miksi eliittialueilla asuvien hyvätuloisten Tesla-hankintoja tuetaan veronmaksajien varoin, kun esimerkiksi pienituloinen yksinhuoltaja joutuu maksamaan itsensä kipeäksi bensa-autolla ajamisesta.

Rekkeviddeangst vanhojen sähköautojen kuskien riesana

Norjan kielineuvosto Språkrådet palkitsee vuosittain norjan kielen parhaan uudissanan. Vuonna 2013 niukasti hopealle jäi sähköautoiluun saumattomasti liittyvä ”rekkeviddeangst”, vapaasti suomennettuna toimintamatka-angsti. Kyseessä on vanhempien sähköautojen ajajille tuttu ahdistus siitä, riittääkö akku seuraavalle latausasemalle asti. Norjan yleisradion toimittaja Oddvin Aune kirjoitti taannoin jutun fiktiivisistä katastrofi-elokuvista. Yksi niistä oli ”Rekkeviddeangst” eli ”Toimintamatka-angsti” ja elokuvan juoni: ”Pelko leviää Teslan matkatessa 30 asteen pakkasessa Finnmarkin ylätasangoilla. Ehtiikö perhe perille Suomen puolen Karigasniemeen latausasemalle ennen kuin akku tyhjenee? Vai kohtaako perhe varman, mutta ympäristöystävällisen kuoleman?”

Vuoden 2010 Nissan Leafilla vuosia ajaneena olen saanut kokea rekkeviddeangstin myös omissa nahoissani. Talvipakkasilla tai kostealla säällä puhaltimen päällä pito aiheutti toimintamatkan huomattavan alenemisen, ja vaihtoehdoiksi jäi sormet sinisinä ajelu tai epävarmuus perille pääsystä. Uusissa, 500 kilometrin toimintamatkan sähköautoissa ei ongelmaa enää ole, ja Norjassa sähköautojen latausverkosto on pohjoista lukuun ottamatta todella kattava.

Akkujen kierrätykseen tarvitaan suomalaisosaamista

Sähköautoilu parantaa kaupunkien ilmanlaatua ja leikkaa liikenteen päästöä, mutta vanhojen akkujen kohtalo herättää kysymyksiä sähköautoilun ympäristöystävällisyydestä. Suomalainen Fortum toimittaa latausasemia Norjan suurimmille liikenneväylille, ja julkisti keväällä 2019 suomalaisen start up –yhtiö Cristolteqin kehittämän teknologian, joka kasvattaa akkujen kierrätysastetta 80 prosenttiin. Norjalaisten sähköautoinnostus avaa näin mahdollisuuksia suomalaiselle kiertotalousosaamiselle.