Karjalan tasavallan satavuotisjuhlavuosi, karjalaisuuden symbolit ja Edvard Gylling

1

Tiedättekö, kuka kuvan mies on? Suomalainen, jonka mukaan on nimetty kokonainen joenvarsi Petroskoissa – Edvard Gylling, joka elinaikanaan tunnettiin myös lisänimellä Karjalan keisari. Kuka hän sitten oli?

Kuvassa myös ”Karjalan keisarina” tunnettu suomalainen Edvard Gylling. Kuva: Wikipedia

Sata vuotta karjalaista tasavaltaa – Gylling johti sen alkuvaiheita

Kaikessa lyhykäisyydessään Gyllingin elämänhistoria Venäjän Karjalassa meni näin: Vuonna 1920 hän muutti Ruotsissa piileskeltyään Neuvosto-Karjalaan rakentamaan uutta yhteiskuntaa tiiviissä yhteydenpidossa Leninin kanssa. Karjalaan perustettiin työkommuuni, jota Gylling johti. Vuonna 1935 hänet siirrettiin pois tehtävistään, koska hänen toimintansa nähtiin nationalistisena. Gylling vangittiin vuonna 1937, ammuttiin vuonna 1938 ja rehabilitoitiin (maine palautettiin) vuonna 1955. Vuonna 1970 hänen kunniakseen nimettiin joenvarsikatu Petroskoissa, ja vuonna 2019 hänelle myönnettiin Karjalan tasavallan Sampo-kunniamerkki. Sellainen keisari.

Karjalan tasavallan perustamisvuodeksi katsotaan vuosi 1920, jolloin perustettiin Karjalan kommuuni, ja sen pohjalta vuonna 1923 Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Karjalan tasavallan satavuotisjuhlavuosi tänä vuonna on epidemian vuoksi jäänyt monen muun asian ohella harmillisen vähälle huomiolle. Juhlavuoteen tasavallassa alettiin valmistautua viimeistään vuonna 2019 uusia lentoyhteyksiä myöten. Esimerkiksi Helsingistä oli toukokuusta alkaen määrä alkaa suorat lennot Petroskoihin juhlavuoden loppuun asti. Lentoasemakin remontoitiin. Kulttuurin alalla juhlavuosiproggikset ovat jäissä, ja niiden toteutusmahdollisuudet syksyllä ovat vielä kysymysmerkin alla. Joitain juhlavuosiprojekteja valmistui jo viime vuonna ja niistä yksi on juhlavuoden kunniaksi laadittu kirja ”100 karjalaista symbolia”. Yksi kirjaan päässeistä symboleista on Edvard Gylling.

Edvard Gyllingin mukaan nimetty katu Petroskoissa. Kuva: Wikipedia

Juhlavuoden tuoma näkyvyys matkailun saralla

Gylling ei jäänyt lajissaan ainoaksi, hänen esimerkkiään seuraten Karjalaan sosialistista yhteiskuntaa rakentamaan saapui tuhansia suomalaisia Kanadasta ja Yhdysvalloista asti. Suomalaisten mukaan nimettyjä katuja löytyy kaupungista yhä runsaasti. Näitä katuja pitkin kuljeskellessa mietin, että tarinat katujen nimien takana voisivat kiinnostaa suurempaakin yleisöä. Matkailu on yksi nyky-Karjalan oleellisia elinkeinonmuotoja, ja historiamatkailulle alueella on hyvin paljon annettavaa. Idea ei ole uusi, ja katukierroksiakin on aiemmin järjestetty juurikin tällaisella ”suomalainen historia” -formaatilla.

Sittemmin on ollut hiljaista. Retromatkailu-brändin näkisin mielelläni heräävän eloon ja saavan siivet. Resurssit näyttäisivät löytyvän paikallisesti – vaikka suomea ei kuulekaan enää kaduilla, on suomen kielen osaajia esimerkiksi Petroskoin valtion yliopistossa, jossa suomen kieltä edelleen opetetaan. Siinä kun paikallinen historian tuntija ja suomen kielen taitaja (tai miksi ei englannin), iskevät päänsä yhteen, on tuote jo valmis. Siihen vielä kolmanneksi intomielinen markkinoija ja tuote on viimeistelty. Karjalasta kyllä kehitetään matkailubrändiä ilman tätäkin ideaa, se on selvä. Ensi vuodelle on jo ainakin yksi matkapaketti ”Yksi Karjala – kaksi maata” suunnitteilla. Matkapaketti sisältää kohteita Karjalassa sekä Venäjän että Suomen puolella. Tällaiset ideat hyödyttävät turismia molemmin puolin rajaa.

Juhlavuoden juhlintaa odotetaan edelleen toteutuvaksi tänä syksynä. Juhlavuoden yksi anti on saada alueelle näkyvyyttä, mutta epidemiatilanteesta riippuu, millainen syksystä ja juhlallisuuksista lopulta muodostuu.

 

Lisää blogitekstejä Petroskoista:

Gogolinkatua kahteen suuntaan – koronakevät Petroskoissa

Fatbikella pusikkoon Petroskoissa

Kommentit

Janne Perätalo 4 viikkoa sitten

Mielenkiintoista! Mutta millainen oli Gyllingin perhe? Kuka otti Gyllingin puolesta vastaan hänelle vuonna 2019 kunniamerkin?

Leave a Reply