Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteen avaamisesta tuli 10.12.2020 kuluneeksi 30 vuotta. Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu paljon, mutta toimipisteen ydintehtävä, eli viisumihakemusten vastasanotto ja käsittely sekä oleskelulupahakemusten vastaanotto, on työllistänyt tasaisesti alusta lähtien.
Pirjo Tulokas muistelee aloitustaan Petroskoissa: ”Minulla oli mahdollisuus aloittaa ensimmäisenä toimistonhoitajana Petroskoin-toimipisteessä 1.3.1993. Aloittaessani apunani oli puolipäiväinen assistentti. Pian kävi selväksi, että Karjalan tasavallan asukkaiden kiinnostus Suomea kohtaan oli niin suurta, että viisumihakemusten määrä käytännössä tuplaantui joka kuukausi, eikä ruuhkilta vältytty. Onneksi saimme pääkaupungista luvan lisätä henkilöstöä. Jättäessäni Karjalan, toimipisteessä työskenteli jo 18 virkailijaa.”
Karjalaisten matkustusinto Suomeen lisääntyi koko 1990-luvun ajan ja 90-luvun lopussa hakemuksia oli jo yli 30 000 vuodessa. Lisäksi suomalaisten ja inkeriläisten paluumuutto oli vilkkaimmillaan. ”Toimipisteessä aherrettiin joskus iltamyöhään ja jopa äärirajoilla”, kertoo Petroskoissa vuodesta 1996 vuoteen 2000 työskennellyt Irma Mäki. ”Kiitos hyvän työyhteisön, Suomesta tulleiden ja paikallisten virkailijoiden, selvisimme kunnialla.”
Viisumikäsittely oli pitkään kohtuullisen hidasta manuaalista työtä. Parhaimmillaan toimipisteessä on työskennellyt yli 30 työntekijää, joista valtaosa teki töitä viisumikäsittelyn tehtävissä. Nykyään prosessi on virtaviivaistunut ja sähköistynyt. Prosessi työllistää edustustossamme kolme kansalaispalveluvirkailijaa ja kaksi viisumoijaa. Päätöksiä viisumihakemuksiin tehdään Petroskoin lisäksi ulkoministeriön maahantuloasioiden palvelukeskuksessa Kouvolassa.
Viisumiprosessin tehostaminen sattui Petroskoissa 2013–2017 työskennelleen Tuomas Kinnusen aikakaudelle: ”Teimme paljon kehitystyötä viisumiprosessien kanssa, jonka seurauksena viisumin myöntöä voitiin kehittää nopeammaksi ja joustavammaksi. Tämä kehitystyö johti siihen, että asiakkaat saivat viisuminsa hyvin nopeasti, viisumijonoista päästiin eroon ja tätä kautta asiakkaat saivat osakseen parempaa palvelua.”
Vuonna 2019 Suomen Petroskoin-toimipisteestä myönnettiin noin 40 000 viisumia, kolmanneksi eniten kaikista Suomen edustustoista maailmalla.
Työnkuvaan kuuluvat myös suomen kielen ja Suomen kulttuurin aseman edistäminen
”Edustusto kiersi aktiivisesti Karjalaa Muumipeikko ja pyrstötähti -näyttelyn kanssa, kouluissa ja kulttuurilaitoksissa vierailtiin ahkerasti. Edelleenkin Karjalan tasavallassa tuhannet koululaiset opiskelevat suomen kieltä vieraana kielenä”, Petroskoissa 2017–2019 työskennellyt Tarvo Nieminen kertoo. ”Suosituksi tuli myös kielikeittiö-konsepti, jossa esitellään kerran kuussa suomalainen vuodenaikaan sopiva ruoka, valmistetaan se yhdessä ja puhutaan suomea. Kielikeittiöt olivat aina viimeistä paikkaa asti täynnä.”
Tuomas Kinnunen nostaa esiin paikallista nuorisoa kiinnostaneen suomalaisen rap-artisti Palefacen Petroskoin-vierailun, suomalaisen elokuvan viikot ja suomen kielen opettajille järjestetyn täydennyskoulutuksen.
Vilkasta kanssakäyntiä Karjalan tasavallan ja Itä-Suomen maakuntien välillä
”Karjalan ihmiset tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen, samoin rajat ylittävä kanssakäyminen Suomen maakuntien ja Karjalan tasavallan, kuten myös eri ystävyyskaupunkien välillä. Naapuruuden merkityksen voi ymmärtää vasta, kun sitä arjessaan elää”, kertoo Petroskoissa vuosina 2010–2012 työskennellyt Anna-Kaisa Heikkinen. Myös Tuomas Kinnunen muistelee lämmöllä rajanylittävää yhteistyötä: ”Kostamuksen business forum aktivoitui toimikauteni aikana merkittäväksi alueelliseksi rajat ylittäväksi liike-elämän kohtauspaikaksi. Raja-alueyhteistyön osalta erityisesti Itä-Suomen maakuntien yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa oli toimikaudellani tiivistä ja Petroskoin konsulaatin edustajana oli miellyttävä osallistua myös näihin tapaamisiin.”
Työtehtävät ovat vieneet Karjalan tasavallassa työskennelleitä konsuleita tutustumaan Karjalan tasavallan kaukaisiin kolkkiin. Petroskoissa 2003–2007 työskennellyt Petteri Kotilainen muistelee, että ”työtehtävät veivät usein Kostamukseen, Segezhaan, Karhumäkeen ja Kontupohjaan, Aunuksesta puhumattakaan. Tiestö ja sen kunto tulivat tutuiksi maasturi-Toyotan kyydissä ja välillä ratissakin.”
Arki ja juhla tasapainottavat toisiaan
Anna-Kaisa Heikkinen muistelee ensimmäistä työpäiväänsä Petroskoissa: ”Heti ensimmäisenä työpäivänäni oli yhden viisumivirkailijamme syntymäpäivä – ja opin siis heti kättelyssä, että syntymäpäiviä työyhteisössämme oli todellakin tapana viettää. Säännölliset kakkutarjoilut toivat työvuoteen hauskan rytminsä.” Vuoden kohokohta on tietenkin perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanotto, ja esimerkiksi Onegan traktoritehtaan juhlasalin kristallikruunut ovat jääneet Irma Mäen mieleen 1990-luvun lopulta. ”Juhlat katkaisivat sopivasti loppusyksyn kiireisen työjakson ennen joululomia.”
Toimipisteessä ennen minua palvelleet konsulit muistelevat Karjalaa ja täällä viettämäänsä aikaa lämmöllä. Heitä ei tarvinnut houkutella kertomaan muistojaan toimipisteen 30 vuotiselta taipaleelta. Kiitos kaikille. Matka muistojen polulla on hyvä päättää Anna-Kaisa Heikkisen osuvaan loppukaneettiin:
”Karjalaa en ole lähtöni jälkeenkään unohtanut. Saan edelleen joka viikko sähköpostiini Karjalan Sanomat ja siis Karjalan tasavallan tuoreimmat kuulumiset. Maailma ympärillämme on kuluneen vuosikymmenen aikana myllertynyt aika lailla – mutta naapuruutemme säilyy.”
Lisää blogikirjoituksia Petroskoin-toimipisteeltä:
Patsaita vesiyhtiölle ja hedelmällisyyden jumalalle – esittelyssä Petroskoin monumentit
Karjalan tasavallan satavuotisjuhlavuosi, karjalaisuuden symbolit ja Edvard Gylling
Gogolinkatua kahteen suuntaan – koronakevät Petroskoissa
Fatbikella pusikkoon Petroskoissa