Suomi on tukenut Kirgisiaa kehitysyhteistyöllä maan itsenäistymisestä vuodesta 1992 alkaen. Maaliskuussa minulla oli ilo vierailla tässä pienessä ja sympaattisessa Keski-Aasian maassa. Hankkeemme ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Lisäksi totesin, että yllättävän moni kirgiisi tietää jotakin Suomesta.
Mannerheim, Kalevala ja Fazerin suklaa ovat meidän ”brändejämme” Kirgisiassa – talvisodan ohella toki. Suomalaisen peruskoulun maine on myös kiirinyt Keski-Aasiaan saakka. Vanhempi polvi saattaa muistaa Kekkosen kalastusmatkan Issyk-Kulille, maailman toiseksi suurimmalle vuoristojärvelle. Kohtasin matkalla myös taksikuskin, joka kertoi perehtyneensä Kalevalan ja Kirgisian Manas-kansalliseepoksen yhtäläisyyksiin jo lapsena kyläkoulun kirjastossa.
Mannerheim on maassa kuuluisa, sillä hän ratsasti maan halki ottaen kaksi harvinaista kuvaa Kirgisian silloisesta hallitsijasta, ”Etelän kuningattaresta” Kurmanjan Datkasta. Kuvista toinen koristaa nyt 50 somin seteliä. Muita kuvia ei kuningattaresta ole säilynytkään. Kurmanjan Datka oli voimakastahtoinen nainen, joka ryhtyi johtamaan Kirgisiaa miehensä kuoltua. Valtakausi päättyi, kun Venäjä valloitti Kirgisian vuonna 1876. Suomessa Woikosken museon varastossa sijaitsee asian harrastajien mukaan alkuperäinen jurtta, jossa Mannerheim otti nämä kuuluisat kuvansa.
Jäätiköiltä oikeusaputoimistoihin
Vuoristoinen Kirgisia on köyhä, ja sillä on ratkaistavanaan paljon ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia. Suomen hankkeet auttavat osaltaan näiden ratkomisessa. Olemme kouluttaneet paikallisia asiantuntijoita kolmelle sektorille: vesi, geologia ja meteorologia.
Oli hienoa tutustua Issyk-Kul-järven vesilaboratorioon, jonka laborantit ovat Suomen ympäristökeskus SYKE:n kouluttamia. Suomen Geologisen tutkimuksen keskus GTK on puolestaan opettanut kirgiisejä digitalisoimaan maan kartat ja Suomen ilmatieteen laitos auttaa parhaillaan kirgiisimeteorologeja mittaamaan vuorten jäätiköitä. Ilmastonmuutoksen myötä Kirgisian jäätiköt sulavat kovaa vauhtia, mistä on odotettavissa maanvyöryjä ja tulvia sitten, kun sulamisvesien muodostamat järvet alkavat purkautua. Vaarana on lopulta veden loppuminen muutenkin kuivalta maaseudulta.
Tutustuimme myös kalankasvatukseen, joka on yksi hankkeistamme. Neuvostoliiton ihmeisiin kuului sekoittaa flooraa ja faunaa maankolkkien välillä katastrofaalisin tuloksin. Issyk-Kul-järveen istutettiin taimenta Armenian Sevan-järvestä. Kävi niin, että taimenet kasvoivat käsittämättömän suuriin mittoihin. Muualta tuotu kuha taas synnytti ylitiheän ja kääpiöityneen kannan, joka tuhosi järven omat kalat. Järvi on nyt seitsemättä vuotta kymmenen vuoden kalastuskiellossa. Suomen tukema taimenten kalankasvatus helpottaa osaltaan tilannetta.
Ympäristöhankkeiden lisäksi Suomi tukee Kirgisiaa oikeusvaltion vahvistamisessa. Suomen tuella on perustettu ilmaisten oikeusaputoimistojen verkosto, jonka rahoituksen maa on nyt 3,5-kertaistanut omasta budjetistaan. Tähän mennessä yli 30 000 ihmistä on saanut neuvoa näistä toimistoista.
Venäjän ja Kiinan välissä
Kirgisian viisimiljoonaisesta väestöstä noin kymmenes työskentelee siirtotyöläisinä Venäjällä. Monelle perheelle Venäjältä lähetetyt raha-avustukset ovat elinehto. Venäjää puhutaan yhä yleisesti ja Venäjän tv:n ykköskanava on seuratuin kanava. Venäjä on Kirgisialle läheisin liittolainen ja suurin tukija. Samaan aikaan Kiinan investoinnit Kirgisiaan kasvavat.
Huolestuttavana piirteenä ovat joka kylään ilmaantuneet moskeijat, joita Saudi-Arabia lahjoittaa ikään kuin sarjatuotantona. Meille kerrottiin, että näitä moskeijoita on jo enemmän kuin kouluja. Samanaikaisesti radikaali islam vahvistuu ja maaseudun naisten asema heikkenee. Pakkoavioliitot, morsiamet ryöstöt ja perheväkivalta ovat ikävä kyllä palanneet maaseudun arkeen. Kaikissa Suomen rahoittamissa hankkeissa on huomioitu naisten ja muiden niin kutsuttujen haavoittuvien väestöryhmien asema.
Maan ongelmista huolimatta oli hienoa nähdä omin silmin, että Suomen rahoittamat hankkeet ovat olleet konkreettisia ja tuloksellisia. Kirgisian hallitus suhtautuu Suomen hankkeisiin myönteisesti, ja pyrkii ottamaan omalle vastuulleen hankkeiden jatkamisen mahdollisuuksien mukaan. Matkasta jäi hyvä mieli.