Ahlan wa sahlan – tervetuloa Egyptiin!

1

On tuskin liioiteltua sanoa, että Egypti kärsii tällä hetkellä lievästä PR-ongelmasta. Negatiivisia uutisia tulvii milloin mihinkin aiheeseen liittyen. Mutta niitä en aio tässä nyt toistaa. Uutiset peittävät alleen väkirikkaan ja ostovoimaisen markkinan, jolla olisi valtavasti nykyistä enemmän potentiaalia suomalaisviennille.

Niili, Egyptin elinehto. Egyptin väestön jatkaessa kasvuaan veden järkevästä käytöstä tulee entistä tärkeämpää, tarjoten mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Kuva: Jukka Välimaa
Niili, Egyptin elinehto. Egyptin väestön jatkaessa kasvuaan veden järkevästä käytöstä tulee entistä tärkeämpää, tarjoten mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Kuva: Jukka Välimaa

Tiesittekö esimerkiksi, että Egypti on tärkein suomalaisen mäntysahatavaran ostaja? Tai että Egyptin kulutusmarkkinat ovat Lähi-idän alueen suurimmat, ja että maksukykyistä keskiluokkaa löytyisi moninkertaisesti Suomen väkiluvun verran? Jo nykyisellään Egypti on Suomen tärkein vientimarkkina Afrikassa, ja toiseksi tärkein Lähi-idän alueella

Suomalaisvienti onkin parhaillaan nosteessa. Vuonna 2015 vientimme Egyptiin kasvoi 15 prosenttia. Kasvuun olisi kuitenkin edelleen kosolti varaa. Perinteinen metsäsektori kattaa 70 prosenttia kokonaisviennistämme, eikä puutavaran vienti ole tyrehtynyt Egyptin vaikeinakaan vuosina. Kauppa pyörii jo vuosikymmeniä sitten muodostettujen kumppanuuksien kautta ja perustuu molemminpuoliseen luottamukseen.

Uusia vientisektoreita?

Puutavarakaupan jatkaessa perinteistä kulkuaan voitaisiin tuota 70 prosentin lukua monipuolistaa ohessa muiden sektoreiden vientiä aktivoimalla. Egyptissä on kasvavaa kiinnostusta esimerkiksi niin sanotuille cleantech-sektorin ratkaisuille, tieto- ja viestintäteknologian sekä terveyden ja koulutuksen suomalaisosaamiselle.

Ennustan tämän kysynnän jatkavan kasvuaan seuraavankin vuoden aikana. Suomen maakuva Egyptissä on erittäin myönteinen ja tarjoaa hyvän pohjan liiketoiminnan kasvulle.

Faaraoiden jalanjäljillä

Suomalaiset voisivat saada osansa kakusta erityisesti Egyptin lanseeraamista megaluokan rakennushankkeista. Egyptissä on aina pidetty valtavista hankkeista – joku voisi sanoa, että pyramidit olivat maailman ensimmäinen megaprojekti.

Myös nyky-Egyptin hallinto jatkaa faaraoiden jalanjäljillä. Vain lyhyesti mainitakseni, Egyptissä suunnitellaan tällä hetkellä muun muassa pääkaupungin ja Suomen asukasluvun kokoisen väkimäärän siirtämistä keskelle aavikkoa, Suezin kanavan ympärille rakennettavan talousalueen muuttamista uudeksi Singaporeksi, neljän Ahvenanmaan kokoisen aavikkoalueen muuttamista viljelymaaksi sekä 30 kilometrin pituisen sillan rakentamista Saudi-Arabiaan. Kaikki nämä tarjoaisivat mahdollisuuksia Suomen vahvuusalueilla.

Suomalaisosaaminen kiinnostaa

Kaupan kasvu on näkynyt suurlähetystön arjessa yritysvaltuuskuntien muodossa. Kesällä 2015 Kairossa vieraili ensimmäinen suomalaisdelegaatio sitten vuoden 2008 ja Helsingissä on vieraillut tämän jälkeen kaksi egyptiläisvaltuuskuntaa. Toukokuussa Kairossa vieraili suomalaisista vienninedistämisen instituutioista koostunut delegaatio ja odotamme lähitulevaisuudessa Egyptiin myös vähän suurempaa yritysvaltuuskunnan vierailua.

Suomalaista (ja ruotsalaista) puutavaraa Aleksandriassa. Suomalainen puu on virrannut Egyptiin jo satakunta vuotta, ja Egypti on tällä hetkellä tärkein suomalaisen mäntysahatavaran ostaja. Kuva: Jukka Välimaa
Suomalaista (ja ruotsalaista) puutavaraa Aleksandriassa. Suomalainen puu on virrannut Egyptiin jo satakunta vuotta, ja Egypti on tällä hetkellä tärkein suomalaisen mäntysahatavaran ostaja. Kuva: Jukka Välimaa

Vierailut ovat herättäneet kiinnostusta suomalaisosaamista kohtaan. Egyptiläiset ovat olleet otettuja etenkin suomalaisista puhtaan energian ratkaisuista. Vierailu Vantaan Energian jätevoimalassa osoitti, että energiaa voidaan tuottaa kestävällä tavalla, mutta samalla voittoa tuottaen.

Tutustuminen suomalaiseen vesiteknologiaan ja geologiseen osaamiseen avasi silmät näiden ratkaisujen potentiaalille esimerkiksi aavikon muokkaamisessa keitaaksi. Egyptin hurjaa energiankulutuksen hintalappua voitaisiin pienentää energian säästöön tähtäävien suomalaisratkaisujen avulla.

Kasvavan keskiluokan kysyntä

Egyptiläisen keskiluokan kasvu näkyy lisääntyvänä kiinnostuksena parempia terveydenhuollon ja koulutuksen palveluita kohtaan. Terveysteknologian puolella kokemuksemme viime vuosilta ovat olleet erittäin myönteisiä.

On esimerkkejä suomalaisyrityksistä, jotka ovat moninkertaistaneet myyntinsä Egyptiin jopa vuoden aikana. 90-miljoonaisesta väestöstä löytyy kalliillekin teknologialle rutkasti ostovoimaa. Kokonaan oma lukunsa on suorastaan räjähdysmäinen kiinnostuksen kasvu suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan. Lukekaapa täältä lisää – toivomme, että nämä avaukset johtavat myös koulutusvientimme kasvuun lähitulevaisuudessa:

Kysynnästä kauppaan

Sekä kysyntää että tarjontaa siis on. Kuinka saattaa nämä yhteen ja nimi paperiin?

Toivoisin itse, että osaisimme Suomessa hyödyntää paremmin esimerkiksi EU:n rahoitusinstrumenttien käyttöä ulkomaankaupan edistämisessä. Toukokuun delegaation tapaamisissa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) sekä Euroopan investointipankki (EIB) muistuttivat, että ne ovat myös suomalaisten pankkeja, ja kaikkien yritystemme käytettävissä.

Egypti ei ole helpoin markkina, mutta kysyvä ei tieltä eksy – edes aavikolla. Egyptissä suomalaisyrityksiä palvelee edustustomme Team Finland -porukka, tukenaan Finpron Lähi-idän alueverkosto.

Joten Ahlan wa sahlan – tervetuloa Egyptiin!

Kommentit

Henry Björklid 4 vuotta sitten

Niin, hieman ihmeelliseltä tuntuu se, viisumia ei anneta egyptiläiselle hammaslääkärille, joka haluaa tulla Suomeen opiskelemaan täysin omalla kustannuksellaan?Jos homma toimii vain toiseen suuntaan, niin onko se oikein?

Leave a Reply