Monen muun maan tavoin Etelä-Afrikka on ollut eriasteisissa suluissa (ns. lockdown) maaliskuusta 2020 lähtien. Olemme kokeneet monenlaisia rajoituksia edellisten 12 kuukauden aikana, maan rajojen sulkemisesta aina varvassandaalien myyntikieltoon saakka. Puhuttavimpien ja pitkäaikaisimpien rajoitusten joukossa on ollut alkoholin myyntikielto. Miksi juuri alkoholituotteiden myynti kiellettiin? Miten ananakset ja Suomi tähän liittyvät?
Ananasten myynti räjähti kieltolain aikana
Etelä-Afrikassa kulutetaan enemmän alkoholia kuin missään muussa mantereen maassa. WHO:n mukaan yli 15-vuotiaiden alkoholia kuluttavien ihmisten keskikulutus on lähes 30 litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Suomessa vastaava luku on alle 15 litraa. Korona-aaltojen huippujen aikana on ollut tärkeää, että rajallisilla määrillä teho-osastoja riittää tilaa koronapotilaille. Alkoholin vaikutuksen alaisena aiheutetut auto-onnettomuudet ja väkivaltaisten selkkausten aiheuttamat potilastapaukset vähenevät aina merkittävästi kieltolain aikana.
Alkoholin myyntikielto nähtiin vuoden 2020 ensimmäisen kieltolain aikaan selkeästi enemmän haasteena kuin esteenä alkoholin nauttimiselle, erityisesti maan suosituimman alkoholituotteen oluen kuluttajien keskuudessa. Hedelmien suurkuluttajaperheenä saimme huomata, kuinka ananakset katosivat kauppojen hyllyiltä. Ulkomaalaisena tämä tuli itselleni yllätyksenä, varsinkin sen takia, että ananasten hinta nousi merkittävästi kieltolain alettua. Paikallisia tämä ei yllättänyt, sillä maassa on pitkät perinteet valmistaa ananasolutta kotona. Syy-seuraussuhdetta ei tämän tiedon valossa tarvitse kovin pitkään mietiskellä.
Eteläafrikkalaisia viinejä kulutetaan Suomessa runsaasti
Alkoholin myynti- ja vientikiellolla oli vaikutuksia Suomessa saakka. Etelä-Afrikka tunnetaan Suomessa epäilemättä parhaiten Krugerin luonnonpuistosta ja Kapkaupungin vehreistä viinitiloista. Lieneekö mielikuviemme taustalla maan tehokas turismikoneisto vai peräti jotain ihan muuta? Pohjoismaat ostavat maailman eniten laadukkaita ja monivivahteisia eteläafrikkalaisia viinejä. Suomi on seitsemännellä sijalla tukkuviinin tuojamaiden joukossa. Ei siis ole ihme, että mielikuvamme Etelä-Afrikasta muodostuu maan kuuluisimmista nähtävyyksistä, sen silmiä hivelevän komeista viinitiloista.
Alkoholin vientikielto ei onneksi kestänyt viittä viikkoa pidempään. Suomalaiset kuluttajat saivat pienen keskeytyksen jälkeen jatkaa eteläafrikkalaisten viinintuottajien tukemista. Viininmaistelun ohella voimmekin nostaa maljan itsellemme siitä, että tuemme samalla kovia kokeneiden viinintuottajien elinkeinoa. Samalla myös koko Etelä-Afrikan talouden kehitystä.
Vientiä, tuontia ja investointikohteita riittää
Eteläafrikkalaiset ovat sitkeää kansaa, jotka ovat selvinneet monista vaikeista kausista. Maa tulee selviämään myös koronakriisin aiheuttamasta shokista ja markkinat tulevat palautumaan taantumasta. Etelä-Afrikan markkinoilla on paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille investointien, viennin ja tuonnin näkökulmasta. Tiesitkö, että suomalainen yritys tuottaa suurimman osan Etelä-Afrikan viiniteollisuuden käyttämistä viinipullojen etiketeistä. Keitän aamupuuroni suomalaisesta kaurasta jalostetuista hiutaleista ja lähikaupasta löytyy koti-ikävää potevalle diplomaatille suomalaista näkkileipää. Maan pikaruokaravintoloiden kierrätettävät kertakäyttöpakkaukset ovat pääasiassa suomalaisen yrityksen valmistamia. Jopa Pretorian yliopiston uusin innovaatiorakennus on rakennettu suomalaisesta puusta.
Mitähän muita laadukkaita ja kestäviä suomalaisia tuotteita voisimme tuoda näille monipuolisille markkinoille? Taivas on rajana ja Pretorian Team Finland -tiimi on valmiudessa tukemaan kiinnostuneita toimijoita pääsemään onnistuneesti kiinni soveltuviin markkinarakoihin.
Kippis!
Blogin toisena kirjoittajana on Pretorian-edustustossa työskentelevä erityisasiantuntija Jenni Kiilholma.