Kauppa- ja kehityssuurlähettilään yksi keskeinen rooli on edesauttaa kehitysmaiden taloutta, yksityissektoria, ulkomaankauppaa ja sen rakenteita. Suomalaisen yksityissektorin asiantuntemus on tässä avainasemassa. Tavoitteenani on lisätä suomalaisten yritysten roolia ja kasvattaa suomalaisten toimijoiden osallisuutta ja kauppaa kehittyvillä markkinoilla.
Suomalaisten yritysten kehitysmaakauppa ja läsnäolo kehitysmaiden markkinoilla on huomattavasti vähäisempää kuin vertaismaillamme. Nyt on hyvä tilaisuus suunnata kohti uusia markkinoita.
Millä tavoin suomalaiset yritykset olisi sitten mahdollista saada laajemmalla rintamalla kiinnostumaan kehittyvistä markkinoista?
Yritysten apuna rahoitusratkaisut sekä Team Finland -verkosto
Kokemukset kehitysmaakaupasta ja referenssien kasvattaminen on yksi avaimista menestykseen. Sitä pyrimme edesauttamaan paitsi omien rahoitusinstrumenttien avulla myös kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten, Euroopan unionin ja YK:n rahoitusinstrumenttien ja hankintaprosessien tehokkaammalla hyödyntämisellä.
Ulkoministeriön ja Business Finlandin kehittämästä, kesäkuussa 2020 lanseeratusta Developing Markets Platform-alustasta (DevPlat) on tarkoitus muodostaa yhden luukun palvelumalli kehittyville markkinoille suuntaaville suomalaisyrityksille. Alusta tarjoaa paitsi oman rahoitusinstrumentin, mutta myös palvelupolkuja rahoitus- ja hankintamahdollisuuksiin EU:n, kansainvälisten rahoituslaitosten sekä YK:n kautta. Rahoituksen haku tapahtuu Business Finlandin portaalin kautta.
Team Finland -verkosto kokonaisuudessaan on luonnollisesti yritysten käytettävissä suurlähetystöjen ja Business Finlandin ulkomaanverkostojen kautta.
Myös Finnpartnership-ohjelma on auttanut monia yrityksiä kehitysmaiden markkinoille.
Uusia mahdollisuuksia edessä
Covid-19:n aiheuttama globaali toimintaympäristön muutos tarjoaa mahdollisuuden muuttaa myös suhtautumista kehitysmaiden kaupan tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Saadaksemme Suomen takaisin nousuun, on syytä hyödyntää myös uusia, perinteisesti vähemmän aiemmin kiinnostaneita markkinoita ja nostaa vienti uudelle tasolle.
Myös Suomen valmisteilla oleva Afrikka-strategia lähtee aiempaa kokonaisvaltaisemmasta tarttumapinnasta kehittyvissä maissa. Yksityissektorin rooli on tässä tärkeä. Olemme jo nähneet sekä Elinkeinoelämän keskusliiton että Keskuskauppakamarin uuden aktiivisuuden tason Afrikan suuntaan. Tätä kehitystä on syytä jatkaa ja vahvistaa.
Haasteina läsnäolon ja yhteistyön puute
Haasteita toki kehittyvillä markkinoilla onnistumiseen on. Markkinat ovat usein kaukana, suomalaiset yritykset ovat monesti pieniä eikä niillä ole läsnäoloa markkinoilla. Toimintaympäristö mielletään vaikeaksi ja rahoitus, tai paremminkin sen puute, nousee yleensä heti alkuun ongelmaksi.
Ellei läsnäoloa markkinoilla ole, jäävät monille rahoittajille tärkeät referenssit puuttumaan ja silloin rahoituksen saanti vaikeutuu. Markkinoiden ja loppukäyttäjien ongelmien ymmärtäminen on avain menestykseen.
Suomalaisten yritysten yhteistyö jättää monesti myös toivomisen varaa. Loppukäyttäjät ja rahoittajat haluavat usein ratkaisuiksi tarjottavan laajempia kokonaisuuksia. Monesti suomalaisilla on tarjottavina ehkäpä maailman parhaimpia osaratkaisuja, mutta suurempia kokonaisuuksia ei työstetä. Kauppa meneekin sitten usein kokonaistoimittajalle, joka koostaa ”good enough”-ratkaisun.
Tällaista kokonaisuuksien koostamista ovat monet kansainväliset toimijat käyttäneet menestyksekkäästi. Pyrimme lisäämään tätä myös Suomessa.
Identifioimalla suomalaisten veturiyritysten koostamia ”megamahdollisuuksia”, on yksi tie. Toinen on tunnistaa jo toimivia kansainvälisiä integraattoreita sekä kehittää itse alan osaamista. Esimerkin YK:lle tarjottavissa hankkeissa onnistumisesta on tanskalaisten ”Trading house”-konsepti, jossa konsulttiyrityksen bisnes on koota YK:lle haluttuun formaattiin kokonaisuuksia.
Kehittyvillä markkinoilla menestyminen vaatii YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ymmärtämistä ja ottamista osaksi omaa liiketoimintaa.
Suomalaisilla yrityksillä on teknologiaa, osaamista ja hyvä maine näillä markkinoilla. Suomalaisilla on siis kaikki mahdollisuudet menestyä.
Yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä. Yhdessä pääsemme entistä parempiin tuloksiin.