Suomella on hyvät mahdollisuudet uudistaa datatalouden rakenteita ja vahvistaa kilpailukykyä. Data uutena raaka-aineena tulee valjastaa tuottamaan hyvinvointia kaikille. Tie reiluun datatalouteen käy hankkeiden kautta ja kirittämiseen tarvitaan kokeiluja.

Euroopan unionissa on käynnissä datatalouden sääntelytsunami, jolla pyritään vahvistamaan ihmiskeskeistä ja kestävää digitaalista yhteiskuntaa. Monipuolinen sääntelypaketti koostuu digipalvelusäädöksestä (DSA Digital Services Act), digimarkkinasäädöksestä (DMA Digital Markets Act), datasäädöksestä (Data Act) ja datahallintasäädöksestä (DGA Data Governance Act).

Sääntelyllä pyritään ratkaisemaan selkeää ongelmaa: Tällä hetkellä dataa ei jaeta, se ei ole yhteensopivaa ja keskeiset palvelut ja infrastruktuuri ovat keskittyneet harvojen käsiin. Tarkoitus on lisätä kilpailua, datan liikkumista ja innovaatioita.

Uusi datan sääntely on suomalaisyrityksille saman kaltainen tilaisuus kuin ”GSM-hetki”, joka kiihdytti telemarkkinat huimaan nousuun 1990-luvulla. Kehitysloikkaan ajauduttiin, kun haluttiin tarjota puhelimen käyttäjälle mahdollisuus soittaa toisen operaattorin liittymää käyttävälle kaverille. Puhelinoperaattoreiden oli pakko ottaa käyttöön GSM-standardi, jolla mahdollistettiin yhteensopivuus ja yhteiset rekisterit verkon tilaajista ja vierailijoista.

Nyt on vastaava tilanne. Uusi sääntely edellyttää datan liikkumista, mutta ei ota kantaa siihen, miten tämän tulisi tapahtua. Tämä avaa suomalaisille edelläkävijöille tilaisuuden linjata tulevia pelisääntöjä sekä luoda uutta liiketoimintaa ja kasvua. Mitä enemmän suomalaiset yritykset ovat rakentamassa tulevia pelisääntöjä, sen suuremmalla todennäköisyydellä niistä voi tulla pohja EU-tason linjauksille ja standardeille.

Kaiken tämän keskellä yritykset ja organisaatiot joutuvat toteuttamaan arkisia tiedonhallinnan rutiinejaan ja pohtimaan, miten vastata datatalouden haasteisiin. Vaikka dataa liikkuu verkoissa koko ajan suunnattomat määrät, valtaosa siitä koostuu strukturoimattomasta datasta, jonka hyödyntämisessä ollaan alkutaipaleella. On helpompi kerätä myynnin ja laskutuksen tietoja raportoitavaksi kuin pohtia miten yrityksen johtamiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun saataisiin tukea datan nykyistä paremmalla hallinnalla.

Lisäksi organisaatioiden datastrategiat tai arkisemmin sovitut tavat käsitellä informaatiota keskittyvät datan hankintaan ja varjeluun. Datan jakaminen liiketoiminnan tehostamiseksi arveluttaa edelleen, puhumattakaan ekosysteemeistä, jotka mahdollistaisivat pääsyn nykyistä laajempiin datavarantoihin.

Yritysten on hyvä ryhtyä syventämään datatalouden osaamistaan. Alkuun pääsee esittämällä kysymyksiä: Mitä dataa tarvitsemme liiketoiminnassamme? Kenen kanssa jaamme dataa? Miten datan käyttämistä, jakamista ja hyödyntämistä voisi tehostaa? Mitä ”datatuotteita” voimme luoda tai hyödyntää?

Kokeilut ovat oiva keino hakea vastauksia kysymyksiin. Yritykset voivat jo rajallisesti hyödyntää Virtual Finland -hankkeen kokeiluympäristöä (testbed), joka on rakennettu alun perin maahantulon palveluiden yhtenäistämiseen ja sujuvoittamiseen tähtäävään kehitystyöhön.

Kokeiluympäristö sisältää käytännön työkalut ja niitä tukevan dokumentaation. Ympäristö avataan myöhemmin julkiseen käyttöön datatalouden uusien palveluiden kehittämisestä kiinnostuneille.

Datatalous on tuonut mukanaan joukon uusia käsitteitä ja teknologioita – datan tuotteistaminen, vahvistettavat tunnistetiedot, valtuutukset, suostumuksen hallinta, käytön luvitus ja lupalompakot. Kokeiluympäristö tarjoaa tulevaisuudessa työvälineiden lisäksi esimerkkejä ja käyttötapauksia, jotka havainnollistavat uusia menetelmiä. Kokeiluympäristö pohjautuu Sitran reilun datatalouden projektissa rakennettuun kokeilualustaan.

Nyt tarvitaan suomalaista edelläkävijyyttä, kuten GSM-standardia luotaessa. Tämä tapahtuu parhaiten kokeilujen kautta. Kannattaa olla valmiina, kun kokeilualusta avataan!

Kirjoitus on osa ulkoministeriön vetämän Virtual Finland -hankkeen blogisarjaa, jossa asiantuntijat julkiselta ja yksityiseltä sektorilta avaavat näkökulmia Suomen digitaalisen kilpailukyvyn kehitykseen.