Japani ponnistaa jättimäiseen digiloikkaan

2

Koronapandemia on iskenyt Japanin silmille kiusallisen totuuden: maan digitalisaation taso on auttamatta verrokkimaita jäljessä. Huipputeknologisesta imagostaan huolimatta japanilaiset hallintoprosessit pyörivät paperinivaskojen, leimasinten ja ylityötunteja puurtavien virkailijoiden voimin. Digiloikka on uuden hallituksen jättihanke, mutta onnistuuko Japani? Mitä oppeja digitalisaation kärkimaa Suomi voisi tarjota?

Japaniin muuttaessa pääsee mukaan byrokratiaviidakkoon, joka ei ole ainoastaan monimutkainen, vaan myös hämmästyttävän retro. Asioinnin verkkopalveluissa voi unohtaa lähes kättelyssä. Ajokorttiviraston tiskille marssiessa tietokoneita ei näy mailla halmeilla; reipas virkamies täyttää paperit käsin ja sujauttaa ne pursuavaan mappiin. Leimasimia on kokonainen arsenaali, joka sarakkeeseen omansa.

Lähes kaikki asiat vaativat fyysisen käynnin jossakin toimistossa. Pandemiankin aikana moni japanilainen saa vain haaveilla etätöistä.

Kirsikkana kakun päällä lähetystömme toimistohuoneen nurkassa raksuttaa uskollinen faksi. Milloin itse olette viimeksi faksanneet jollekin Suomessa?

Kirjoittaja ihmettelee faksilaitetta paperipino kädessään.
Kirjoittaja ei ole vielä opetellut faksaamaan.

 

Havainto saattaa yllättää. Japanihan on robottilemmikkien ja huipputeknologian luvattu maa – eikö?

Japanissa kyllä riittää yksityiskohtaisia keksintöjä jotka hämmästyttävät futuristisuudellaan, mutta nopeasti käy ilmi, että Suomessa tuttu ”arjen digitalisaatio” loistaa poissaolollaan.

Ajatus faksailusta saattaa hymyilyttää, mutta aihe on kiusallinen Japanille. Julkispalvelut kangertelevat ja päätösten käsittely on hidasta. Kansalaisille jaettavan koronatukirahan eteenpäin saaminen tökki vanhanaikaisten järjestelmien vuoksi, mikä aiheutti turhautumista.

Silmiin katsova robotti elektroniikkakaupassa.
Silmiin katsova robotti elektroniikkakaupassa.

 

Sota leimasimia vastaan on alkanut

Pääministeri Yoshihide Suga on asettanut hallituksensa kärkihankkeeksi digitalisaation edistämisen, ja hallinnon uudistamisesta vastaava ministeri julisti mediassa sodan fakseja ja leimasimia vastaan. Onnistuakseen Japani kaipaa rohkeutta kokeilla uutta, mutta näiden lisäksi tarvitaan aimo annos raakaa osaamista esimerkiksi järjestelmien rakentamisen ja kyberturvallisuuden saralla.

Lisäksi tarvitaan luottamuksen rakennusta kansalaisten kanssa. Datavuodot ovat valitettavan yleisiä, ja monet epäröivät luovuttaa henkilötietojaan sähköisten järjestelmien kautta. Suomalaiset digitaaliset palvelut on rakennettu luottamuksen pohjalle; luotamme siihen, että henkilötietojamme käsitellään asianmukaisesti ja tietoturva huomioiden.

Japanilaiset tietävät hyvin, että Suomi on maailman onnellisin maa – olemme ehkä itsekin vasta pandemian myötä ymmärtäneet, että tyytyväisyyttä lisäävät myös sujuvat ja nopeat julkiset palvelut, jotka ovat tarjolla kaikille verkossa. Tätä maakuvaa kelpaa esitellä.

Öinen katunäkymä Tokiosta.
Japanilla on imago teknologian kärkimaana.

Yhteistyöllä Japanin digimarkkinoille

Monille suomalaisyrityksille on tarjolla mielenkiintoisia mahdollisuuksia Japanissa digitalisaation saralla. Julkishallinnon uudistamisen lisäksi Japani panostaa strategioissaan tekoälyyn, esineiden internetiin, 6G:hen ja älykaupunkeihin.

Avainasemassa on sopivien japanilaisten kumppanien löytäminen, sillä tie Japanin digimarkkinoille avautuu luontevimmin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tokion suurlähetystö on laittanut isomman vaihteen silmään Suomen digiosaamisen esittelyssä, sillä kilpajuoksu Japanin markkinoille on kova.

Suomella on tarjota toimivaa ja luotettavaa, ihmiskasvoista digitalisaatiota arjen parantamiseksi. Japanissa sille olisi tilausta.

Kommentit

Jaakko Lehtovirta 7 päivää sitten

Näinhän se on, että Japani on meidän silmissämme oudon ristiriitainen teknologian suhteen. Toisaalta eipä Japanissa ole sitten siirretty ihmisiä työttömiksikään samassa mittakaavassa kuin meillä. Plus kolmen vuoden asumiskokemuksella aika moni asia tuntui lopulta toimivan kiusallisen hyvin niillä ”vanhanaikaisilla” metodeilla. Mutta oikealla asenteella siellä on paljon saumaa sekä viennille että oppimiselle, ja edustusto ja koko Suomi-tiimi tekevät hyvää työtä yritysten apuna!

Seppo Korpela 5 päivää sitten

Jotta digitaalinen työ ja ajattelu yleistyvät ja aletaan tehdä töitä digitaalisilla työkaluilla, on digitaalista asiaa kirjoitettava, on
puhutta: työ helpottuu, työ nopeutuu, uusia ammatteja tulee jne. Elämän arvot = tavoitteet pitää kirjoittaa ihmisten mieliin.
Seppo Korpela Nokia

Leave a Reply