Tiedelaboratorio lapsille? Yritystehdas nuorille? Yrityshautomo, jossa voi testata omaa ideaansa? Vain mielikuvitus on rajana tulevassa maailmannäyttelyssä Kazakstanissa.
Maassa järjestetään vuonna 2017 maailmannäyttely, jonka teemaksi on valittu ”tulevaisuuden energia”. Maailmannäyttelyn valmistelua organisoivan valtionyhtiön edustaja kertoi, että he olisivat kiinnostuneita sisällyttämään koulutuksen ja tieteen näyttelykonseptiinsa ja että he ovat erityisen kiinnostuneita Suomesta ja Suomen osaamisesta tällä alalla.
Nyt suurlähetystö onkin kiinnostunut siitä, mitä tarjottavaa suomalaisyrityksillä olisi tällä saralla?
Näyttelyalueen kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma on valittu ja tämä tulee hyväksyttää yhdessä näyttelyn konseptin kanssa vielä maailmannäyttelyitä hallinnoivassa organisaatiossa (The Bureau International des Expositions) joulukuussa Pariisissa.
Monia konkreettisia tavoitteita on jo julkistettu. Näyttelyalueella on tarkoitus käyttää uusiutuvia energianlähteitä ja se suunnitellaan täysin energia-omavaraiseksi. Rakennuksiin on tarkoitus asentaa aurinkopaneelit ja alueelle tulee myös oma tuulivoimala. Alueella liikutaan sähköautoilla ja syödään orgaanista ruokaa.
Monet näistä ajatuksista ovat tavallisille kazakstanilaisille vielä haavekuvia. Maassa ei ole perinteisesti kiinnitetty huomiota energian ja vedenhukkaan ja esimerkiksi toimivaa jätteidenkäsittelyjärjestelmää ei ole. Näitä ongelmia korjaamaan laadittiin kuluvana vuonna vihreän talouden strategia, jonka tavoitteiden mukaan vuonna 2050 energiasta 50 % tulee uusiutuvista energiamuodoista, mukaan lukien kaasu ja ydinvoima, joista jälkimmäinen ei ole tällä hetkellä käytössä.
Expo-konseptin valmistellutta Kazakstanin ympäristöministeriötä kiinnostavat energiatehokkaat, vaihtoehtoiset energiat: aurinko-, tuuli-, bioenergia- ja maalämpöratkaisut.
Näyttelyalueelle tullaan rakentamaan myös normaalit kaupunginosapalvelut, kuten koulut, lastentarhat, hotellit, ostoskeskukset. Lisäksi Astanan lentokenttä ja rautatieasema on tarkoitus uudistaa. Suunniteltu kevytraitiotiehanke on toistaiseksi jäissä.
Astanaan tarvitaan kuitenkin toimiva julkinen liikenne. Tällä hetkellä julkinen liikenne koostuu lähinnä ilman täsmällistä aikataulua liikennöivistä täpötäysistä busseista.
Astanan Expo-alue tullaan rakentamaan Nazarbajev-yliopistoa vastapäätä. Nazarbajev-yliopisto on Kazakstanin yliopistolaitoksen lippulaiva, joskin vasta muutaman vuoden ikäinen. Näyttelyalueelle on tarkoitus sijoittaa tiedelaboratorio, joka tulee jäämään Nazarbajev-yliopiston käyttöön maailmannäyttelyn päätyttyä. Visiona on perustaa alueelle ”Kazakstanin piilaakso”. Tätä silmällä pitäen Nazarbajev-yliopisto on ilmoittanut haluavansa tutustua suomalaiseen yliopisto- ja tiedeosaamiseen, erityisesti tiedelaboratorioihin, ja käynnistää yhteistyötä maiden välillä. Myös yritysyhteistyö kiinnostaa. Joulukuun aikana yliopiston edustajat vierailevatkin Suomessa eri tiedelaitoksissa.
Suomalaistoimijoiden ongelmana on usein pieni koko. Kazakstanissa ollaan usein valmiita isoihin kauppoihin ja valtaviin projekteihin, jollaisiin erityisesti pk-sektorilla ei ole mahdollisuuksia. Tiede-, koulutus- ja cleantech ovat kuitenkin juuri sellaisia aloja, joilla pienetkin toimijat pääsevät esiin – riittää, että on tarjota jotakin innovatiivista ja erilaista. Maailmannäyttelyä valmisteleva valtionyritys tulee julkaisemaan tammikuun lopulla suunnitelman pk-yritysten roolista Expossa.
Maailmannäyttelyalueen rakennustyöt käynnistyvät tammikuussa ja valmista on oltava kesällä 2017. Nyt on siis korkea aika toimia. Edustusto auttaa mielellään oikeiden instituutioiden ja kontaktien löytämisessä sekä tapaamisten järjestelyissä sekä antaa lisätietoa tulevasta maailmannäyttelystä.
Suomen ja Kazakstanin kauppasuhteet kehittyvät
Kazakstan on maa, jossa eräät suomalaisyritykset ovat toimineet jo vuosikymmeniä, mutta jonne monet vasta tähyävät. Suomen ja Kazakstanin väliset suhteet alkoivat tiivistyä Suomen Astanan-suurlähetystön perustamisen (2009) myötä. Presidentti Nazarbajevin Suomen-vierailulla samana vuonna oli myös oma merkityksensä maiden väliseen kauppaan. Kazakstanin presidentti arvostaa Suomea ja suomalaista mallia erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen osalta sekä innovatiivisten cleantech-ratkaisujen tuottajana.
Kazakstanin suurlähetystön toiminta Helsingissä käynnistyi syksyllä 2012, mikä on edelleen aktivoinut maiden välisiä suhteita ja esimerkiksi helpottanut suomalaisten matkustamista Kazakstaniin. Kuluvana vuonna presidentti Niinistö teki valtiovierailun Kazakstaniin ja peräti kolme kazakstanilaisministeriä vieraili Suomessa.
Vuodet neuvostovallan alla ovat jättäneet jälkensä Kazakstanin byrokratiaan, ja tulliliitto sekä Euraasian talousalue osaltaan luovat uutta yhteistä sääntelyä Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin alueella. Kazakstanissa tehdään kuitenkin työtä liiketoimintaympäristön kehittämiseksi, ja viimeisimmässä Forbes-talouslehden ”Best Countries for Business” -vertailussa Kazakstan sijoittui sijalle 70 yhteensä 145 maan joukossa. Esimerkiksi Venäjä oli sijalla 91 ja Kiina sijalla 94.
Perinteisesti Kazakstanissa on toiminut erityisesti kaivosalan, metallurgian ja rakennusalan sekä teollisuuden koneita ja laitteita valmistavia yrityksiä. Viime vuosina koulutus- ja terveysalan edustajat ovat aktivoituneet.
Kazakstanissa halutaan modernisoida koulutusta ja suomalaiset oppimisympäristöt, opetusmateriaalit ja opetusmetodit (mukaan lukien opettajien täydennyskoulutus) herättävät kiinnostusta.
Vastaavasti terveydenhuoltopuolella on tarvetta niin moderneille laitteille kuin erityisesti koulutukselle. Maassa on resursseja hankkia uudet laitteistot ja koulutus alalle on olemassa, mutta ongelmaksi muodostuu usein se, että käytännössä ei ole osaamista laitteiden käyttöön ja huoltoon. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Kazakstanissa onkin erityisen tärkeää ja tähän monet suomalaistoimijat voivat antaa oman panoksensa.
Astana Expo 2017: http://www.expo2017astana.com/en/