Kuka maksaa vapaakauppasuojatien?

1

Amerikkalainen rauha – Pax Americana – on yli 70 vuotta ollut myös yhä vapaamman maailmankaupan tae. Onko tuo rauha tehdä kauppaa nyt uhattuna?

Craig VanGrasstek, joka opettaa Harvardin yliopiston Kennedy-bisneskoulussa, pohtii kirjassaan Trade and American Leadership, haastaako Kiinan nousu Yhdysvaltojen johtoaseman lisäksi koko sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän.

Globaali sääntöpohjainen kauppajärjestelmä on julkinen hyödyke – kuin suojatie. Kaikki hyötyvät, mutta kukaan ei halua siitä maksaa. Omasta mielestään Yhdysvallat on maksanut sääntöpohjaisen vapaakauppajärjestelmän kehittämisen sekä antamalla myönnytyksiä, että kouluttamalla itselleen kilpailijoita.

Yhdysvaltain lippu
Kuva: Alex Martinez/Unsplash

Toki Yhdysvallat on hyötynyt järjestelmästä valtavasti. Mutta voiko se suhteellisen asemansa supistuessa enää katsoa yleistä etua ja vetää maailmaa eteenpäin? Vai kääntyykö Yhdysvallat pysyvästi puolustamaan vain kapeita etujaan? Kuka silloin maksaa kansainvälisen kaupan suojatien?

Kiina hyödyntää maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä – ja niiden porsaanreikiä – tavoin, joita ei WTO:ta perustettaessa ennakoitu. On luonnollista, että Yhdysvallat kokee maksavansa tämän pelin. Mutta huoli on sama Euroopassakin.

VanGrasstekin mielestä olisi ironista, jos lopulta juuri Yhdysvallat kaataa sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän, jonka luomisessa sillä oli johtorooli. Tämä ei olisi kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun Yhdysvallat tekee vastaavaa – Kansainliittoon maa ei lopulta edes liittynyt, vaikka presidentti Woodrow Wilson sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään sen perustamiseksi.

On todennäköistä, että maailmanpoliittinen tilanne muuttaa kauppapolitiikkaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Matka vie alueellisiin kauppajärjestelyihin ja vastustajien sanktioimiseen. Juuri siihen, mitä Yhdysvaltain hallinto tekee jo nyt.

Jos suomalaisen yrityksen hallituksen kokouksissa ei vielä puhuta suurvaltakauppapolitiikasta, niin keskustelu on aika aloittaa.

Kommentit

Heju 2 kuukautta sitten

Sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän suojatie on kokemassa saman kohtalon kuin monet muut julkiset palvelut. Kiina odottelee hetkeä, jolloin maailmankaupan ratti vapautuu heidän haltuunsa. Muutosta vauhdittaakseen Kiina upottaa uskomattomat määrät rahaa Vyö ja tie -hankkeeseen. Kiina on valmis ottamaan Yhdysvaltojen paikan niin maailmankaupan ratissa, kuin suojatien valvojana.
Yhdysvallat sekä muut länsimaat ovat ajaneet itsensä kulmaan vapaakaupan maksimoinnilla ja suurimman mahdollisen voiton tavoittelulla. Suurimman voiton tavoittelussa tuotanto siirtyy halvan työvoiman maihin. Kustannussäästöistä kertyneet voitot ohjataan veroparatiisien kautta takaisin länsimaihin, mutta suuri osa länsimaalaisesta tuotannosta luovutettiin.
Länsimainen työläinen ei voi kilpailla kehittyvässä maassa työskentelevän kanssa. Työvoiman tarve länsimaissa vähenee, automaation vain vauhdittaessa tämän tapahtumista, ja yleinen poliittinen suunta ei ota heikoimpia huomioon. Monet populistiset puolueet länsimaissa hyödyntävät juuri globalisaation jälkeensä jättämiä. Ei ole mikään ihme, että länsimaiden kansalaiset eivät enää halua olla vastuussa kauppajärjestelmän ylläpidosta, kun siitä hyötyvät vain harvemmat ja harvemmat.
Länsimaiden olisi pitänyt asettaa Kiinan markkinatoiminnalle rajoitukset ennen kuin tuotannon pelimerkit siirtyivät Kiinaan.

Leave a Reply