Kumppanuudet poikivat yrityksille menestymisen mahdollisuuksia

Suomi isännöi tammikuussa suurta YK-konferenssia, jossa mietittiin ratkaisuja Syyrian kriisin takia kotoaan paenneiden ihmisten ja heitä asuttavien yhteisöjen haasteisiin. Nordic Innovation Day -seminaarin terveys-aiheisessa työpajassa YK:n kenttäedustaja kertoi, kuinka valtava haaste, suurten liikkuvien ihmismäärien ollessa kyseessä, on lääkkeiden toimitus. Myös hoidon ja hoidontarpeen seuranta on vaikeaa Syyrian naapurimaiden olosuhteissa.

Nordic Innovation Day –seminaarin työpajan satoa. Kuva: Sinikka Antila
Nordic Innovation Day –seminaarin työpajan satoa. Kuva: Sinikka Antila

”Tämähän hyötyisi meidän uudesta energiaköyhästä kylmäketjuteknologiasta”, kertoi erään yrityksen edustaja. ”Ja tämä meidän virtuaalisen lääketieteen ja digitaalisen kuvantamisen mahdollisuuksista”, täydensivät toiset yritysedustajat. Terveys–aiheisessa työpajassa, samoin kuin rinnakkaisissa vesi-, energia-, opetus- ja IT- työpajoissa mietittiin ”co-creation” tyyliin ratkaisuja humanitaarisen ja kehitystoiminnan haasteisiin.

Oli hienoa nähdä, kuinka innokkaasti yritykset osallistuivat tällaiseen kumppanuuden rakentamiseen YK-järjestöjen kanssa. He ymmärsivät, että onnistuessaan panostus maksaa itsensä takaisin, parhaimmassa tapauksessa pitkän aikavälin toimitussopimuksina.

YK:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa solmittavat kumppanuudet

YK, Maailmanpankki ja alueelliset kehityspankit, sekä EU rahoittavat vuosittain noin 100 miljardin dollarin edestä hankkeita kehittyvillä markkinoilla.

Hankkeet edistävät kestävää kehitystä sen koko skaalalla: energia-, vesi- ja jätehuoltoa ja muuta infrastruktuuria, digitaalisia palveluja, opetus- ja terveysteknologiaa, sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ohjelmiin tarvittavat hankinnat tehdään kenttätasolla kehittyvillä markkinoilla ja joskus myös järjestöjen päämajoissa.

YK teki vuonna 2015 hankintoja 17 miljardin dollarin edestä. Näistä hankinnoista oli suomalaisten yritysten osuus vain alle 10 miljoonaa dollaria (Tanskalta YK osti 565 miljoonan dollarin arvosta). Meidän yrityksillämme on osaamista, innovatiivisia ratkaisuja ja kestävästi tuotettua teknologiaa tarjolla. Näille on kysyntää kehittyvien maiden nopean kasvun markkinoilla.

Nyt on tartuttava toimeen ja lähdettävä maailmalle!

Haasteena on saada ajoissa tietoa tulevista markkinamahdollisuuksista.

Ajoissa liikkeelle lähteminen on kaiken a ja o – vasta tarjouskilpailun julkaisuun herääminen on jo liian myöhäistä. Tuolloin kilpailijat ovat jo käyneet esittelemässä tuotteitaan ja tarjousspeksit on määritelty.

Team Finland -palvelut antavat yrityksille tietoa markkinamahdollisuuksista, esimerkiksi www.marketopportunities.fi –sivuston avulla. Ulkoministeriön asiantuntijat edustustoissa tarjoavat hyvät verkostot ja tuntevat järjestöjen ohjelmia, sekä voivat ottaa niistä kysyttäessä selvää.

Kun potentiaalinen markkinamahdollisuus on havaittu, on tärkeää lähteä liikkeelle. Keskeisiä tavattavia viranomaisia ovat hankinnoista kentällä päättävät tahot, joiden kanssa voidaan keskustella haasteista ja tarjota ratkaisuehdotuksia. Myös kansainvälisten järjestöjen hankintoja tekeville ihmisille on hyvä esitellä yritysten innovatiivista tarjontaa.

Team Finland – verkosto tarjoaa kasvuohjelmia

Kehittyvien markkinoiden kasvuohjelma Finprossa selvittää markkinamahdollisuuksia YK:ssa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Vietnamissa.

Ohjelma valmistelee Team Finland -matkoja etsien kentältä kansainvälisten rahoituslaitosten ja EU:n markkinamahdollisuuksia. Ulkoministeriön edustustot palvelevat yrityksiä jakaen tietämystään kansainvälisistä järjestöistä ja järjestöjen toimintamaista, sekä avaavat ovia tärkeiden ostajaviranomaisten luokse (ulkoministeriön palveluista lisätietoa).

Kansainvälisten järjestöjen hankintamarkkinoille lähdettäessä on oltava valmis pitkäjänteiseen toimintaan. Ensin on solmittava kontakteja ja etsittävä kumppanuuksia. Tarjouksiakin joutuu usein antamaan moneen kertaan, ennen kuin tärppää.

Tämä ei ole sen kummempaa, kuin uudelle markkinalle etabloituminen. Siihen on panostettava aikaa ja rahaa. Järjestöillä on hyvät kotisivut, joihin kannattaa tutustua perusteellisesti ennen tapaamisia (esimerkiksi www.ungm.org, www.worldbank.org, ted.europa.eu).

Verkostoituminen kaiken a ja o

Yhteistyö kumppaniyritysten kanssa antaa mahdollisuuden jakaa resursseja ja skaalautua. Kansainvälisten järjestöjen tarpeet ovat usein niin isoja, etteivät pk-yritysten rahkeet välttämättä yksinään riitä.

Pohjoismainen verkostoituminen voi tuottaa erityisen hedelmällisiä kontakteja, sillä esimerkiksi Kööpenhaminassa sijaitsevat Suomea lähinnä olevat YK:n hankinta-hubit.

UNICEFin pääkonttori Kööpenhaminassa. Kuva: Sinikka Antila
UNICEFin pääkonttori Kööpenhaminassa. Kuva: Sinikka Antila

Parhaita vinkkejä yritykset saavat vertaisiltaan, kansainvälisten järjestöjen tarjouskilpailuja jo voittaneilta yrityksiltä.

YK:lle teknologiaa ja palveluja toimittavia yrityksiä ovat esimerkiksi Ekokem, NAPS Solar Systems ja Porkka. Maailmanpankkiyhteistyöstä on kokemusta muun muassa Wärtsilällä ja julkisyhtiöistä GTK:lla ja Ilmatieteenlaitoksella. Konsulttipuolella Indufor ja FCG Consulting Group tekevät paljon yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Ulkoministeriössä kansainvälisten järjestöjen hankinnoista voi saada tietoa allekirjoittaneelta ja taloudellisten ulkosuhteiden osastolta Team Finland –tiimiläisiltä.

Ministeriö on juuri teettänyt Team Finland -työhön Tavoitteena kansainväliset hankinnat -oppaan. Oppikaamme yhdessä lisää näistä mahdollisuuksista, näin voimme saada enemmän suomalaisten yritysten tarjontaa kansainvälisille markkinoille!