”Sinähän olet Suomesta, olet tottunut kylmään!” Tavallinen keskellä Canberran talvea kuultu kommentti, joka nostattaisi hien pintaan, jos ei vain palelisi niin tavattomasti.
Australia on yksi maailman rikkaimmista ja kehittyneimmistä maista, jonka asuntorakennusteollisuus kasvaa vauhdikkaasti ja voi hyvin. Paitsi, että australialaistenkin mielestä maan asuntorakentamisen laatu on jäänyt jälkeen muusta kehityksestä.
Talot rakennetaan koko valtavalla mantereella Queenslandin osavaltion trooppisille hiekkarannoille sopiviksi. Canberrassa vain on talviöisin pahimmillaan seitsemän astetta pakkasta. Viime tunkee sisään kaikkialta. Lämpö karkaa ohuiden ikkunoiden läpi pakkasyöhön.
Australian asuntorakentaminen perustuu perinteiseen brittiläiseen insinööritaitoon ja asenteeseen – kyllä kylmyys karaisee. Sähköä ja kaasua pitää tietenkin säästää, kyllä kolme lämmitystuntia illassa riittää mukavaan +14-asteen heräämislämpötilaan. Marsalkka Mannerheim olisi ollut kotonaan Canberran talvessa.
Tässä rakentamiskulttuurissa esihistoriallinen kuumavesipullo on haluttu lahjaesine.
Markkinat kohdallaan
Australiassa kuitenkin rakennetaan jatkuvasti. Maan 24-miljoonainen väestö kasvaa lähes 1,5 prosentin vuosivauhtia. Melbourne kasvaa nettoasukasluvultaan yhden Lahden verran joka vuosi. Sydney puolestaan leviää yhden Kouvolan verran.
Monimutkaisuudestaan ja vaikeudestaan huolimatta Australian rakennussektori onkin houkutteleva markkina. Espanjalaiset ovat jo tulleet mukaan ryminällä.
Keskivarallisuudella mitattuna australialaiset ovat maailman vauraimpia ihmisiä. Asiakkaina heidän vaatimustasonsa rakentamisen laadulle nousee. Rakennusten energiatehokkuus on vielä uudehko asia Australiassa, mutta alan osaamisella on kysyntää. Sille on myös tarvetta – asun itse korkeimman energiatehokkuusluokan rivitalossa (EER6), mutta sohvaa ei voi pitää ”kaksinkertaisten” ikkunalasien edessä, koska silloin pitäisi pitää pipo päässä ja kuumavesipullo sylissä.
Australian rakennusteollisuus ei myöskään ole vielä omaksunut uusia teknologioita kovin syvästi. Tälläkin saralla suomalaisten yritysten osaamiselle voisi olla Australiassa kysyntää. Suurlähetystön oman rakennusprojektikokemuksen mukaan myös projektinhallinnan apuvälineille olisi kova tarve.
Toki rakentamisen liepeilläkin suomalaisille yrityksille olisi erinomaisia bisnesmahdollisuuksia esimerkiksi jätteidenkäsittelyn, energiatehokkuuden ja terveysteknologian saroilla.
Suurlähetystö pyrkii omalta osaltaan lisäämään suomalaisen teknologian, innovaatioiden sekä innovatiivisten yritysten tuntemusta maapallon toisella laidalla. Markkinat Australiassa ovat kohdallaan – talous ja väkiluku kasvavat, lisäksi manner sitoutuu vapaakauppajärjestelyin yhä vahvemmin Aasiaan. Maanosaan, jossa on vuosikymmenen päästä arviolta kolme miljardia keskiluokkaista kuluttajaa.
Canberran talvi on onneksi lopuillaan. Kevään tullen kommentit Suomen kylmyydestä vähenevät. Olen sitä paitsi omaksunut kommenttiin vakiovastauksen: ”Suomessa meillä on sentään lämmintä sisällä!” Canberrassa moni tulee talviaamuna ulos lämmittelemään, sisällä kun on selvästi kylmempi pakkasyön jäljiltä.