Brexit tapahtui, koronapandemia jyllää, Yhdysvaltain uusi presidentti Biden vannoo virkavalansa ja kauppapolitiikassa puhutaan strategisesta autonomiasta sekä ihmisoikeuksista. Miltä näyttää Isossa-Britanniassa uusi alku alkutalvesta 2021?
Jouluaattona EU:n ja Ison-Britannian juuri sovittu kauppa- ja yhteistyösopimus kilpailee huomiostani perheen jouluaterialla. Uutena vuotena katselen BBC:ltä, kuinka Big Benin kello soittaa EU:n siirtymäajan loppumisen merkiksi. Tämä kaikki tapahtuu Lontoossa sulkutilassa koronakriisin uuden variantin vuoksi, lentokieltojen moneen EU-maahan ollessa voimassa. Todellisuus on tarua ihmeellisempää: millä todennäköisyydellä tämä kaksi shokkia osuvat täysin samaan aikaan?
Tammikuussa 2021 monet kysyvät: mitä nyt, näkyykö brexit? Ja minä istun kotona sulkutilassa, kuuntelen ambulanssien jatkuvaa ääntä ja osallistun viiteen Zoomiin per päivä. Ruokaostokset tulevat ovelle, online-kauppa toimii päivän varoajalla, lapset ovat etäkoulussa ja ulkoilla saa lähialueella kerran päivässä. Omassa elämässäni brexit on tähän mennessä näkynyt lähinnä brittiliittymän hankkimisena – nettisurffailu suomalaisella liittymällä on kallistunut.
Tästä huolimatta brexit näkyy joka päivä työssäni. Team Finlandin Brexit-tiimimme on päivittäin ratkomassa suomalaisten yritysten uuteen tilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Meille alkaa pikkuhiljaa kertyä kokonaiskuvaa siitä, mitä brexit käytännössä tarkoittaa. Samalla varastojen täyttö vuoden 2020 puolella ja koronakriisi ovat vaimentaneet myös monet brexitin vaikutuksista. Lisäksi Ison-Britannian rajalta EU-tuotteet pääsevät vielä vapaammin maahan verrattuna brittituotteiden pääsyyn EU-sisämarkkinoille. Suurempia rajamuutoksia tähän suuntaan voidaan odottaa huhti- ja heinäkuussa. Samalla suomalaisten yrityksen kiinnostus brittimarkkinoita kohtaan ei näytä vähenevän: vihreä elvytys ja koronakriisi luovat mahdollisuuksia.
Oppimisprosessi niin yrityksille kuin viranomaisille tulee viemään aikaa. Ennen viime vuotta en ole työssäni havahtunut sujuvan rekkaliikenteen merkitykseen. Nyt kuuntelen virtuaalibriiffejä, joissa tarkastellaan rekan liikkumista Ranskaan. Tammikuun edetessä keskusteluun nousevat häiriöt brittituotteiden jakelusta EU-maihin, alkuperäsääntöjen noudattaminen, arvonlisäverot, työvoiman liikkuvuus ja työluvat. Tullimuodollisuudet maksavat – kaikille, myös kuluttajille. Tarvitaan uutta hinnoittelua. Dynamiikka markkinoilla saattaa muuttua. Murrosvaiheesta tulee melkoinen.
Kun pintaa raottaa vieläkin syvemmälle, pääsee tarkkailemaan Ison-Britannian mahdollista sääntelyn eriytymistä EU:sta. Tulevina vuosina Ison-Britannian lainsäädäntö herättänee myös muiden kuin juristien kiinnostuksen. Millaista sääntelyä on tulossa eri sektoreilla? Entäpä itsenäinen kauppapolitiikka? Onnistutaanko solmimaan kauppasopimuksia ilmansuuntiin, joissa EU:lla ei sopimuksia ole: Tyynimeri, Yhdysvallat, Intia?
Tammikuun lopulla brexit ja koronakriisi törmäävät EU:n ja UK:n välisessä rokotekeskustelussa, jossa esille nousee sekä lääkkeiden viennin seuranta että Pohjois-Irlannin pöytäkirja. Tämäkin on selvä merkki: UK on nyt kolmasmaa. Sopimuksen soveltamisessa voi olla vielä edessä useita pomppuja.
Ison-Britannian hallituksen viimeisimmän, vuoden 2018, laskelman mukaan talous kasvaa vajaa viisi prosenttia vähemmän seuraavan 15 vuoden aikana brexitin takia. Vaikka vaikeuksia on, ei suuri yleisö brexitiä enää märehdi. Suunta on tulevassa. Monista pysyvistä tai lyhytaikaisista, brexitiä tai koronakriisiä seuraavista palasista rakennetaan uutta alkua. Virtuaalisesti.
Eikä EU:n ja Ison-Britannian välinen saagakaan lopu. Jouluaaton sopimuksen hallintorakenteessa on parisenkymmentä komiteaa, joissa EU ja Iso-Britannia istuvat saman pöydän ääreen. Aikajanaa kaupan osalta sopimuksen toimeenpanolle on jo nyt vuodelle 2025.
Vuoden 2021 aikana ”Stay home” toivottavasti rokotusohjelman myötä muuttuu, kestävämpi kulutus aktivoituu ja matkustaminen lisääntyy. Vasta tällöin, pikkuhiljaa, selkeytyy myös Ison-Britannian kauppapolitiikan suunta ja uusi alku.