Näin pikkujoulukauden alkaessa on jälleen hyvä aika virkistää muistia ja kerrata, mistä lyhenne WTO tulee. World Trade Organisation eli Maailman kauppajärjestö sijaitsee Genevessä, Sveitsissä, upealla paikalla Geneve-järven rannalla ja sillä on 164 jäsenmaata.
WTO juhli 25-vuotissyntymäpäiviään viime vuonna. Sen neljännesvuosisadan taipaleeseen on mahtunut niin saavutuksia kuin epäonnistumisia. Saavutuksia toivotaan jälleen, kun marras-joulukuun vaihteessa WTO toivottaa jäsenmaiden kauppaministerit tervetulleiksi neuvotteluhuoneisiinsa.
Edellisen kerran ministerit kokoontuivat Buenos Airesissa vuoden 2017 lopulla.Ilmassa on toivoa ja odotusta, mutta ehkä kuitenkin enemmän epävarmuutta ja pelkoa: epävarmuutta siitä, miten ministerikokous saadaan käytännössä onnistumaan, kun globaali pandemia on edelleen tosiasia, ja pelkoa siitä, ettei mitään saada sovittua ja WTO:n alennustila pahenee.
Miksi WTO on vaarassa epäonnistua?
WTO on jäsenmaavaltainen järjestö, eli vain niin hyvä kuin sen jäsenmaat. Poliittinen tahto ja yhteiset intressit ovat avainasemassa. WTO peilaa maailman konflikteja: Yhdysvaltojen ja Kiinan jännite heijastuu vahvasti, mutta akuutisti sitäkin ratkaisevampi on pitkäaikainen jakolinja kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välillä. Myös korona on tuonut lisähaasteen neuvotteluihin: hybridimuoto ei helpota vaikeimpien kysymysten ratkaisemista ja toisaalta koronan myötä pöydälle on tullut uusia aiheita, kuten WTO:n rooli pandemiassa ja myös tuleviin kriiseihin varautumisessa. Neuvottelukannat ovat kaukana toisistaan ja blokkaamisen hinta on liian matala.
WTO:n pääjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala, joka teki tämän vuoden alussa valituksi tullessaan historiaa olemalla ensimmäinen afrikkalainen ja ensimmäinen nainen järjestön johdossa, tekee hartiavoimin töitä, jotta ministerikonferenssi onnistuisi. Hän tuo toiveikkuutta poliittisen tason tapaamisistaan ympäri maailmaa, mutta toiveet eivät oikein konkretisoidu Geneven neuvottelupöydissä. Monenväliset neuvottelut kalastustukien reformista ja maatalouden työohjelmasta ovat jumissa.
Konsensuspohjaisessa järjestössä monenvälisesti sopiminen on vaikeaa, ja WTO:ssakin yhä useammin ainoa keino edetä on tehdä se useanvälisesti, jolloin vain halukkaat jäsenet neuvottelevat. Useanvälinen tie on myös tuottamassa tulosta: esimerkiksi ministerikokouksen valopilkku, valmiiksi saatu lopputulema palveluiden kotimaisesta sääntelystä odotetaan tuottavan pk-yrityksille merkittäviä kustannussäästöjä. Myös sähköisen kaupan neuvottelut etenevät useanvälisesti, mukana ovat kaikki Suomen keskeisimmät kauppakumppanit.
Uudistuuko WTO tulevaisuudessa?
Lopputuleman aikaansaaminen edes osassa neuvotteluissa olisi merkittävä saavutus, lisäksi olisi tärkeä käynnistää keskustelut WTO:n uudistamisesta. Se olisi konkreettinen osoitus siitä, että jäsenmaat pystyvät – ja haluavat – sopia asioista. Se olisi tärkeä muistutus siitä, että monenvälinen yhteistyö vie asioita eteenpäin ja vaikka on erimielisyyksiä, on parempi pyrkiä sovittamaan eri kantoja yhteen kuin lisätä vastakkainasettelua. Suomen kaltaiselle pienelle maalle tämä on erityisen tärkeää. Kansainvälisen kaupan säännöt lisäävät ennustettavuutta ja vakautta, joka on elintärkeää viennistä riippuvaiselle maalle.
WTO on keskeinen monenvälistä kauppaa tukeva järjestö, joka toivottavasti säilyttää asemansa myös tulevaisuudessa. Sen eteen Suomikin työskentelee, osana Euroopan unionia. EU-jäsenenä olemme osa maailman suurinta kauppakumppania, jolla on myös merkittävä asema WTO:ssa.
Lopuksi marraskuun pimeneviin iltoihin lukuvinkki: rohkaisemme lukijoita vilkaisemaan WTO:n verkkosivuja, joilta löytyy runsaasti lisää tietoa järjestöstä, sen historiasta sekä käynnissä olevista neuvotteluista. Perustiedot on hyvä olla hallussa, voi sitten vaikka pikkujoulupöydissä ilahduttaa vierustoveria kertomalla maailman kauppajärjestön tilasta ja sen merkityksestä Suomelle sekä käänteentekevästä ministerikonferenssista, jolta odotetaan paljon, mutta pelätään pahinta.