Ravintola Thaimaan ja Myanmarin laidalla

Ravintola seisoo mäen päällä ja kyltit kutsuvat asiakkaita sisään. Näin siitä huolimatta, että yritystoiminta on kielletty. Se kielto ei tosin pure edes Pohjois-Koreassa, saati sitten täällä, yritteliäiden ihmisten vuoristossa. Myanmarin nopea avautuminen on nyt tekemässä raja-alueesta virallisen kaupan keskuksen.

Ravintola sijaitsee leirillä yksi. Myanmarilaisten pakolaisten leiri on vuorten keskellä Thaimaan luoteiskulmassa. Bisnes on kielletty, jottei ”väliaikainen” pakolaisleiri sotkeutuisi ympäröivän Thaimaan talouteen.

Silti kielletty yksityisyrittäminen kukoistaa. Niin kuin se kukoistaa aitojen ja vuorten ulkopuolellakin – siinä Thaimaassa ja siinä Myanmarissa, joissa yrittäminen ei ole kiellettyä.

Thaimaan ja Myanmarin välinen raja on yksityisyrittämisen ja luovan kaupan kehto. Rajan yli virtaavat niin tavarat, ihmiset kuin ideatkin. Ennen tämä tapahtui usein laittomasti, mutta Myanmarin nopea avautuminen on nyt tekemässä raja-alueesta myös virallisen kaupan keskuksen.

Kaakkois-Aasian talousyhteisön aloittaessa vuoden 2015 lopussa raja-alueen sekä koko parivaljakon merkitys maailmantaloudessa kasvaa entisestään.

Kaupallista luovuutta ja kansainvälistyviä yrityksiä

Thaimaa näkyy kansainvälisissä uutisissa lähinnä, kun turistit töpeksivät tai maan omat poliittiset eripurat leimahtavat katuammuskeluiksi. Thaimaa on kuitenkin paljon muutakin. Taloudellisesti se haluaa olla Kaakkois-Aasian talousyhteisön keskipiste, hub.

Thaimaan yritykset kansainvälistyvät vauhdilla. Olutpanimot ja niiden brändit Singha ja Chang ovat jo päässeet maailman johtavien jalkapalloseurojen paitoihin, mutta myös muut varakkaat yritykset katsovat kohti suurempia markkinoita.

Myanmarissa talouden avautuminen ja tie kohti demokratiaa ovat vapauttaneet kaupallisen luovuuden kansainväliseen käyttöön. Sotilasjuntan aikana yrittäjät todellakin oppivat luoviksi, jotta yrittäminen oli edes mahdollista.

Nyt Thaimaan ja Myanmarin rajalla kauppa käy. Maiden yhteistyö ja yritysten halu kansainvälistyä ovat suuri kaupallinen mahdollisuus myös suomalaisille. Kaakkoisaasialainen luovuus ja kansainvälistyminen tarvitsevat partnereita ja tukea.

Rohkea ottaa riskin

Partnereiden pitää kuitenkin olla rohkeita. Yhtä rohkeita kuin Myanmarin ja Thaimaan rajakauppiaat ovat aina olleet. Menestys on mahdollista vain niille, jotka uskaltavat ottaa riskin. Löytyykö suomalaisilta yrityksiltä rohkeutta yhteistyöhön Thaimaan itsetietoisten suurbisnesten tai Myanmarin notkeiden liikemiesten kanssa, vai vievätkö katseet aina vain Kiinaan?

Kiinalaisten, korealaisten ja japanilaisten rohkeus kyllä riittää.

Pakolaisleirin ravintola Thaimaan ja Myanmarin laidalla sulkee ovensa muutaman vuoden sisällä, kun koko pakolaisleiriä ei enää ole. Silloin rohkeat yrittäjät todennäköisesti tekevät bisnestä joko muualla Thaimaassa tai Myanmarissa.

Juuri yritteliäisyys kasvattaa Kaakkois-Aasian kansantalouksia keskimäärin 6–7 prosentin vuosivauhtia. Tässä vauhdissa kannattaa pysyä mukana.