Serbia, tuleva Euroopan Piilaakso?

1

Balkan, Serbia, Belgrad. Mitä sanoista tulee ensimmäisenä mieleen? Sota, ex-Jugoslavia, Naton pommitukset? Kuulostaa maabrändityöryhmän painajaiselta. Tämän vuoden tammikuussa EU-jäsenyysneuvottelut aloittaneella Serbialla on kuitenkin potentiaalia vaikka mihin. Joukko nuoria serbialaisia ICT-osaajia onkin jo kovaa vauhtia suunnittelemassa Serbialle uutta maakuvaa.

Belgradin kattojen yltä avautuu upea näköala Tonavan ja Sava-joen yhtymäkohtaan. Kuva: Outi Isotalo
Belgradin kattojen yltä avautuu upea näköala Tonavan ja Sava-joen yhtymäkohtaan. Kuva: Outi Isotalo

Nuorten keskuudessa on alkanut kehittyä ajatus Balkanin ”kalifornikaatiosta”, jossa Serbialle kaavaillaan Euroopan Piilaakson roolia. Hankkeen alkuunpanijoiden mielestä Serbialla on suuri potentiaali ICT-alalla, eikä vähiten sen vuoksi, että maassa alan osaajat ovat korkeasti koulutettuja. Useat ulkomaiset ICT-jätit ovat jo löytäneet Serbian, Microsoft niistä tuoreimpana esimerkkinä.

Balkanin kalifornikaation lähtökohtana eivät toki ole vain paikalliset insinöörit. Serbian yhdistävät Kaliforniaan myös ”aurinkoinen ilmasto, rennot ihmiset ja kauniit naiset”, perusteli minulle yhdenmukaisuutta eräs hankkeen puuhamies.

Arabit rakentavat Belgradia vetten päälle

Samaan aikaan kun Serbiasta kaavaillaan uutta Piilaaksoa, Belgrad uudistuu laajentumalla kaupunkia halkovalle Sava-joelle. Suunnitelmissa on rakentaa 1,8 miljoonaa neliömetriä asuin- ja liikehuoneistoja sekä vapaa-ajanviettopaikkoja, lähes kaksi kilometriä pitkä rantabulevardi, ostoskeskus ja oopperatalo sekä kaiken kruunaava 210 metriä korkea Belgrad-torni.

Hankkeen investoijat tulevat Yhdistyneistä Arabiemiraateista, ja julkisuudessa on puhuttu noin kolmen miljardin euron investoinnista. Serbian hallitus on kuvannut hanketta Serbian uudelleensyntymiseksi. Hallituksen mukaan hanke auttaa tekemään Belgradista Balkanin alueen keskuksen sekä houkuttelemaan lisää turisteja ja investoijia.

Belgradilaiset pienyrittäjät tekevät kesäaikaan kauppaa Pyhän Savan katedraalin suojissa. Kuva: Outi Isotalo
Belgradilaiset pienyrittäjät tekevät kesäaikaan kauppaa Pyhän Savan katedraalin suojissa. Kuva: Outi Isotalo

Hankkeen realistisuus, toteuttamismahdollisuudet ja muiden investoijien mukaan pääsy ovat puhuttaneet sekä mediassa että kahvipöytäkeskusteluissa. Hankkeen ensimmäiset konkreettiset askeleet otettiin maaliskuussa, jolloin joenrannassa kulkevia rautatiekiskoja alettiin siirtää toiseen paikkaan rakennustöiden tieltä. Hankkeen tulisi olla valmis vuonna 2019, siis vuotta ennen Serbian asettamaa tavoitetta EU-jäsenyyden toteutumisesta.

Uutta hallitusta odottaa iso urakka

Serbiassa muodostetaan kevään aikana uusi hallitus. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on parantaa maan taloudellista tilannetta, sillä tällä hetkellä Serbian talous on kurjassa kunnossa. Valtionvelka kasvaa, ja julkinen sektori on iso ja kallis. Valtioninstituutiot ovat heikkoja, oikeusvaltiokehitys ei ole edennyt toivotulla tavalla ja korruptio on yleistä.

Maassa on kuitenkin koulutettua työvoimaa, alhainen palkkataso, vapaakauppasopimus Venäjän kanssa ja ihanteellinen sijainti. Myös korruptionvastainen sota on julistettu. Korkeasta työttömyydestä ja pienestä keskipalkasta huolimatta ravintolat ja kahvilat, joita sosiaaliset serbit kutsuvat olohuoneikseen, ovat täynnä päivästä toiseen. Pääkaupunki Belgrad ei perusteetta kanna Euroopan bilepääkaupungin mainetta.

Yhä useampi suomalaisyritys suuntaa Serbiaan

Suurlähetystö tekee Serbiassa osana Team Finland -toimintaa aktiivisesti työtä suomalaisyritysten intressien edistämiseksi ja Suomen näkyvyyden lisäämiseksi. Suurlähettiläs Pekka Orpana aloitti viime vuonna maakuntavierailut, jotka toteutetaan yhdessä Finpron ja suomalaisyritysten kanssa. Vierailujen ansiosta on solmittu uusia asiakkuussuhteita. Suurlähettilään mukana matkaava yritysvaltuuskunta ei ole Serbiassa kovin tavallinen näky, joten suomalaisdelegaatiot ovat saaneet paikallismedioissa paljon positiivista näkyvyyttä.

Suomalaisyritykset ovat heränneet huomaamaan Serbian tarjoamat mahdollisuudet. Maaliskuun alussa ajoneuvojen johdinsarjoja valmistava PKC Group avasi tehtaan Smederevoon. KONE on vahvemmin läsnä Serbiassa hiljattain tehdyn yrityskaupan seurauksena. Tikkurila osti paikallisen Zorka Color -maalitehtaan vuonna 2011 ja tähyää nyt Balkanin maalimarkkinoiden ykköseksi. Sisu, Outotec, Metso, Nokian Renkaat ja Kemira ovat esimerkkejä isoista yrityksistä, jotka ovat jo läsnä tai joille Serbia on potentiaalinen vaihtoehto.

Belgradiin kannattaa tulla haistelemaan ilmapiiriä ensiksi vaikkapa loman merkeissä. Kaupunki on yllättänyt monet huomaamaan, että Serbian maakuva mielissämme on vanhentunut.

Kommentit

Heikki Ekman 8 vuotta sitten

”Maassa on kuitenkin koulutettua työvoimaa, alhainen palkkataso, vapaakauppasopimus Venäjän kanssa ja ihanteellinen sijainti.”

Onko alhainen palkkataso myönteinen juttu? Onko varmistettu, että työntekijöillä on hyvä olot? Mitenkäs työehtosopimusten laita? Ei tule ajatella vain työnantajien ja sijoittajien etua.