Oma vastuualueeni B2G-alustalla koskee terveyden ja hyvinvoinnin asioiden koordinointia sekä Suomen aseman vahvistamista. Myös tietoisuuden lisääminen osaamisestamme, suomalaisista innovaatioista ja konsepteista sekä niiden viennin edistäminen ja investointien saaminen Suomeen on tehtävässäni tärkeää.

Keskeinen toimintakenttä ja yhteistyökumppanit työssäni ovat Maailman terveysjärjestö WHO ja YK-järjestöt. Suomen rooli on selkeästi kokoaan suurempi niin hyviin hallintoprosesseihin, terveysturvaan, tarttumattomiin tauteihin, tasa-arvoon, työelämään ja uuden teknologian hyödyntämiseen liittyvissä asioissa.

Tarttuvien tautien leviämisen ehkäiseminen on yksi WHO:n toimintasuunnitelman peruspilareista. Tässä Suomella ja itselläni on ollut keskeinen rooli vuodesta 2014 lähtien kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Uusi teknologiakin tarjoaa ratkaisuja terveysturvan parantamiseen kaikkien tulotasojen maissa. Suomella on monenlaista osaamista näiden haasteiden ratkaisuiden löytämiseen liittyen.

Suomen rooli hyvän työelämän ratkaisujen kehittämisessä on niin EU:ssa kuin Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa merkittävä. Tämä kannattaa ehdottomasti hyödyntää sekä huomioida kansallisessa ja kansainvälisessä politiikassamme. ILO:n, OECD:n ja WHO:n toimintasuunnitelmien toimeenpanossa ja niiden ohjauksessa on tarve tehdä tiiviimpää yhteistyötä.

Tasa-arvoasiat ovat erityisesti tyttöjen ja naisten aseman osalta olleet pitkään Suomen kansainvälisen politiikan keskiössä. Niillä on selkeä yhteys työssäni eri teemojen alla. Ilmapiiri näihin liittyen on tiukentunut ja konservatiivisempaa kantaa edustavat maat yhdistäneet voimiaan. Tämän vuoksi jo saavutettujen asemien pitäminenkin vaatii hereillä oloa ja aktiivisia toimia.

Kehitys- ja kauppapolitiikka linkittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kasvustrategiaan

Suomella on edelläkävijän maine ja brändi digitalisaatiossa ja uuden teknologian käyttöönotossa. Erityisesti terveystietojen käyttöön liittyen olemme pystyneet rakentamaan pitkäjänteisesti sääntelykehikkoa, joka on mahdollistanut terveystietojen (enenevässä määrin myös sosiaalipalvelujen tietojen) käytön yhteensopivasti eri järjestelmien välillä, jolloin tiedot seuraavat palveluita tarvitsevaa ihmistä julkisen- ja yksityisen puolen välillä.

Kehitys- ja kauppapolitiikka ovat tiiviisti linkittyneenä soten kasvustrategiaan. Tästä näkökulmasta keskeisiä yhteistyötahoja ovat pääkaupunkiseudulle muodostunut YK:n innovaatio- ja vaikuttavuusinvestointikeskittymä sekä YK:n pääsihteerin korkean tason digitaalisuutta, tekoälyä ja robotiikkaa koskevien toimenpiteiden toimeenpano-ohjelma.

Tämän teeman alla tehtävää työtä kannattaa yhdistää myös Suomen ja EU:n Afrikka- ja kehitysstrategiaan: kokemuksellamme sääntelystä, suomalaisilla innovaatioilla ja teknologisilla ratkaisuilla on mahdollisuuksia myös kehitysrahoituksella tehtävässä työssä.

Uusi tehtävä herättänyt kiinnostusta maailmalla

Yhdistän UM:n verkostoihin ja toimijakenttään muualla valtionhallinnossa tehtäviä toimia sekä meneillään olevia prosesseja ja osaajia. Tunnen toimijakenttää sekä toimijoita laajasti kotimaassa johtuen pitkästä taustastani sotepalveluiden johtajana kentällä ja ministeriössä. Lisäksi uudessa tehtävässäni keskityn myös kartoittamaan yritysten tuen tarpeita ja esteitä skaalautumisessa ja kansainvälistymisessä.

Uusi tehtäväni on herättänyt alusta lähtien paljon positiivista kiinnostusta maailmalla. Ulkoministeriön toimintakenttä on lisännyt myös omaa ymmärrystäni ja oivalluksia siitä, missä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osaamista voitaisiin hyödyntää. Tarvetta tällaiselle uudenlaiselle yhteistyötä syventävälle rakenteelle siis näyttäisi olevan.