Arabiemiirikuntiin houkutellaan uusia ulkomaisia investointeja ja yrityksiä laisäädäntöuudistuksen keinoin. Maan vapaakauppa-alueiden omistukseen liittyvässä uudistuksessa on kuitenkin nähtävissä sekä mahdollisuuksia että haasteita.
Valtava Jebel Alin vapaakauppa-alue satamineen hallitsee maisemaa, kun Dubaista lähdetään Abu Dhabia kohti. Arabiemiirikunnissa ulkomaalaiset yritykset käyvät usein kauppaa vapaakauppa-alueiden kautta. Vapaakauppa-alueita maassa on reilut 40 jakautuneina kaikkiin emiraatteihin, suurin osa kuitenkin Dubaissa. Nyt näköpiirissä on kuitenkin muutos. UAE on nimittäin muuttamassa lainsäädäntöään siten, että yritykset voivat olla 100 % ulkomaalaisomistuksissa myös vapaakauppa-alueiden ulkopuolella. Nykyinen lainsäädäntö vaatii, että yrityksestä vähintään 51 % pitää vapaakauppa-alueita lukuun ottamatta olla emiraattiomistuksessa. Tavoitteena on saada uudet säädökset voimaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Taustalla on Arabiemiirikuntien tavoite houkutella maahan ulkomaisia investointeja ja yrityksiä. Maan talouden kasvu laantui öljynhintojen laskettua, mikä on näkynyt varsinkin julkisella sektorilla. Erityisesti tämä on tuntunut Abu Dhabissa, jossa julkisista menoista edelleen valtaosa katetaan öljytuloilla. Maan tavoitteena on jo pitkään ollut päästä irti öljy- ja kaasuriippuvuudesta. Uuden lainsäädännön myötä ulkomaisia investointeja ja yrityksiä houkutellaankin erityisesti öljystä ja kaasusta riippumattomille sektoreille. Taustalla on myös hyvin todennäköisesti halu osoittaa talouden avoimuutta ajatellen tulevaa EXPO 2020 -maailmannäyttelyä. Investointien kasvua odotetaan erityisesti kiinteistö- ja teknologiasektoreille.
Lainsäädäntöuudistus vaikuttaa myös suomalaisyritysten arkeen
Suomalaisten yritysten kannalta yritysten sataprosenttisen omistuksen takaava lainsäädäntö on uusi mahdollisuus mutta myös samalla suuri haaste. Tähän asti vapaakauppa-alueiden ulkopuolisilla yrityksillä on täytynyt olla paikallinen sponsori/partneri. Oikean sponsorin löytäminen on ollut avainasemassa yritysten mahdollisuuksille maassa. Joskus on onnistuttu hyvin, mutta aika usein on epäonnistuttu pahasti ja opittu virheistä. Nyt tämä pakko poistuu, mikä poistaa sponsoriongelman.
Toisaalta tähän sisältyy valtava haaste, sillä sponsorit ovat maassa, jossa henkilökohtaiset suhteet ovat kaupan tärkein edellytys, yhteyksien rakentajia. Hyvä sponsori tuntee paikalliset markkinat ja avaa ovet oikeisiin huoneisiin. Niillä yrityksillä, jotka tulevat yksin markkinoille, tämä tehtävä jää yritykselle itselleen. Tehtävä ei käytännössä ole helppo, varsinkaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisäksi sponsorit ovat kulttuuritulkkeja, eikä heidän merkitystään pidä aliarvioida. Pienet yritykset tarvitsevat tulevaisuudessakin hyviä kontaktiverkostoja omaavia kumppaneita pärjätäkseen alueella. Toisaalta täytyy muistaa, että kaikki sponsorit eivät aiemminkaan ole olleet kovin kiinnostuneita edustamiensa yritysten päätöksenteosta vaan enemmänkin kumppanuuden taloudellisista seurauksista.
Uusi lainsäädäntö antaa yrityksille mahdollisuuden päättää yksin omista asioistaan.