Unkari – notkean toimijan hillopurkki

2

Unkari- brändi on maan opposition mielestä huonompi kuin kertaakaan 60 vuoteen. Hallitus toteuttaa sen mielestä politiikkaa, joka vie Unkaria yhä kauemmas EU-maiden arvojen valtavirrasta. Näkyvin osoitus tästä on ronski, paljon negatiivista julkisuutta maailmalla saanut pakolaispolitiikka.  Hallitus puolestaan muistuttaa siitä, että Unkarin toimintatapa on saanut seuraajia muissa EU-maissa.  

Budapest 2
Unkari tarjoaa notkealle notkealle toimijalle useita kiinnostavia mahdollisuuksia. Kuva: Sarolta Dechy

Maineenhallinta ei ehkä ole Viktor Orbánin hallituksen suurin vahvuus. Taloudenpidossa sen sijaan on onnistuttu paremmin.  Työllisyysaste on korkeimmillaan 15 vuoteen, työttömyys on painettu noin seitsemään prosenttiin.

Kasvun odotetaan tänä vuonna olevan 2,5 prosenttia ja jatkuvan samalla uralla lähivuodet. Vastoin Budapestin odotuksia – ja vähintään kohtuullisia makrotalouden lukuja – ovat luottoluokittajat pitäneet Unkarin edelleen roskalainojen kategoriassa. Lainsäädännön arvaamattomuuden lisäksi siihen saattavat edelleen vaikuttaa puolen vuoden takaiset uutiskuvat pakolaisista Unkarin etelärajalla.

Vetoa autoteollisuudesta

Kasvun moottorina on yksityisen kulutuksen ohella etenkin autoteollisuus. Sen osuus teollisesta tuotannosta on 25 prosenttia. Riippuvuus Saksasta on iso. Volkswagen, Audi ja Mercedes vastaavat lähes kymmenestä prosentista maan kokonaisviennistä.

Unkarin logistinen asema itäisen Euroopan keskellä, alhainen palkkataso sekä hyvä koulutustaso tekevät Unkarista kiinnostavan toimintaympäristön autojen ja pienempienkin vempeleiden kokoajille. Suomalaisia lähellä oleva esimerkki tästä on Elcoteq ja sen seuraajat.

Keskiössä kehittämistoiminta

Nokialla että Ericssonilla on Unkarissa merkittävää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Yksi Nokian kymmenestä globaalista tutkimuskeskuksesta sijaitsee Budapestin sydämessä.  Siellä työstetään yhtiön ehkä kiinnostavimpia, ”most sexy”  -hankkeita.  Jo nyt yli puolentoista tuhannen työntekijän joukko on vahvassa kasvussa.

Sekä Nokia että Ericsson ovat hallituksen ”strategisia kumppaneita”.  Asema on tullut ymmärtääkseni yhtiöille yllättäen ja pyytämättä. Unkari on ilmoituksellaan enemmänkin halunnut viestittää haluaan edistää ja tukea kehitys- ja tutkimustoimintaa maassa. Mikäpä hallitus ei tätä haluaisi.

Valtio kaupan ohjaksissa

Maassa, jossa yksi puolue pitkälle sanelee asiat sekä valtakunnan- että paikallistasolla, on ilmoituksella suurta merkitystä vaikkapa lupamenetellyssä tai missä tahansa viranomaiskontaktissa.

Valtion lisääntyvä ohjaus myös bisneksessä, on juuri nyt kiinnostava piirre Unkarissa.  Se voi olla uhka tai mahdollisuus – toimialasta riippuen.   Mitä isommasta kaupasta on kyse sitä varmemmin pyrkii valtio ohjaamaan prosessin kulkua.

Tästä esimerkki on Paksin ydinvoimalan laajentaminen. Tapa, jolla asiaa on hoidettu, sai myös komission liikkeelle. Prosessin läpinäkyvyydestä odotetaan edelleen Brysselin lopullista arviota. Budapestissa ollaan vakuuttuneita siitä, että kaikki on mennyt lege artis, taiteen sääntöjen mukaan.

Runsaan 12 miljardin euron jättimäinen rakennushanke voidaan käynnistää heti, kun vihreä valo Brysselistä tulee ja kunhan hankkeeseen noin 10 miljardin rahoituksen luvannut Venäjä tuon summan jostain kaivaa esiin.

Notkean toimijan markkinat

Jos nuo kaksi ehtoa täyttyvät, on Paksista tulossa Unkarin talouden merkittävin veturihanke useaksi vuodeksi. Suomalaisille Loviisa-, Olkiluoto- ja Hanhikivi -spesialisteille, sadoille alihankkijoille, se tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Suomalais-unkarilaisella erityisellä suhteella voi tässä olla oma roolinsa.

Tarjouspyynnöt tekee ja tarjoukset hyväksyy kuitenkin hankkeen toteuttaja Rosatom. Tässä kilpailussa paras ja luotettavin osaaja sekä edullisin hinta ratkaisevat.

Notkealle toimijalle Unkari tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia.  Ruotsalaiset tekevät lujasti työtä myydäkseen lisää JAS- hävittäjiä Unkarille. Se on Ruotsin Unkari-politiikan yksi top-priority. Suomella se tulisi olla mahdollisimman suuri siivu Paks- alihankinnasta.

Yksistään siihen ei kuitenkaan pidä tuijottaa: suurten kaupunkien jätteenkäsittely ja kaukolämpöinfra pannaan uusiksi lähivuosina, cleantech sektorille laajasti ottaen on suurta kysyntää.

Niin – ja tätä autossa kirjoittaessani – e-mobility on myös Unkarissa iso juttu!

Kommentit

B 4 vuotta sitten

Rosatom rakentelee ydinvoimaloita naapurimaihin… miten tämä ei ole turvallisuuspoliittinen uhka?

Heikki Turunen 4 vuotta sitten

”Työllisyysaste on korkeimmillaan 15 vuoteen, työttömyys on painettu noin seitsemään prosenttiin.”
Miten suuri osuus tästä kehityksestä on tuon viiden viime vuoden aikana olleesta ”työtä sosiaaliturvan eteen”-järjestelmästä? Noiden parin lehtijutun perusteella on samanlaista tai pahempaakin ”tempputyöllistämistä” mitä Suomessa.
http://www.bbc.com/news/world-europe-16309078
http://www.nytimes.com/2014/11/11/world/europe/work-for-welfare-gains-a-foothold-in-hungary.html?_r=0

Leave a Reply