YK:n rauhanvälitystoiminnan onnistuminen tarvitsee jäsenmaiden poliittista ja käytännön tukea. Suomi tarjoaa tässä yhteistyötä ja omaa kokemustaan yhteisten päämäärien hyväksi.
Kymmenen vuotta sitten Suomi oli näkyvästi esillä, kun esittelimme tuoretta rauhanvälityksen linjaustamme YK-foorumeilla. Tehtiin aloite YK:n ”rauhanvälityksen ystäväryhmästä”, jonka koollekutsujina olivat Suomi ja Turkki.
Näin muodostui epävirallinen verkosto, jonka tehtävä on ollut tuoda esiin rauhanvälityksen merkitystä ja vahvistaa YK:n toimintaedellytyksiä siinä. Nykyisin ryhmässä on mukana yli viisikymmentä maata ja, mikä tärkeintä, useita alueellisia YK:n kumppanijärjestöjä, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö tai Afrikan unioni.
Poliittinen ohjaus
Poliittinen aloitteellisuus auttoi tuomaan rauhanvälityskysymykset yleiskokouksen käsittelyyn. Ensimmäinen rauhanvälityksen päätöslauselma hyväksyttiin pitkän neuvotteluprosessin tuloksena konsensuksella kesällä 2011 YK:n yleiskokouksessa ystävämaiden tuella. Vuosina 2011-2016 on neuvoteltu neljä kattavaa päätöslauselmaa. Näin saatiin luotua tilaa avoimeen keskusteluun ja yhteinen viitekehys käytännön työn tueksi.
Rauhanvälitys on herkkä toiminta-alue, jota ei voi säätää yleiskokouksen kannanotoin. Mailla ei ole yhtenäistä näkemystä konfliktien syistä tai niiden ratkaisemisen keinoista. Miten, milloin ja kuka voi puuttua niihin? Konfliktit ovat monisyisiä ja monikerroksisia, ja ne muuttavat muotoaan. YK:n perustehtävä ja velvollisuus on ehkäistä väkivaltaa ja konflikteja kaikin käytettävissä olevin menetelmin vastaten tämän päivän maailman todellisuuteen.
Yhteiset periaatteet
YK on jäsenmaiden pyynnöstä koonnut rauhanvälityksen hyviä käytäntöjä. ”Tehokkaan rauhanvälityksen ohjeistus” julkaistiin vuonna 2012 ja YK:n normatiiviset periaatteet tunnustetaan rauhanvälityksen piirissä. Jokainen riita tai konflikti on erilainen ja vaatii aina räätälöidyn lähestymistavan, mutta on hyvä ymmärtää rauhanvälityksen lähtökohtia. Olemassa olevaa kokemusta kannattaa hyödyntää.
Yleisen määritelmän mukaan rauhanvälitys on prosessi, jossa kolmas osapuoli avustaa yhteisellä suostumuksella kahta tai useampaa osapuolta estämään, hallitsemaan ja ratkaisemaan konfliktin ja pääsemään molemmin puolin hyväksyttäviin sopimuksiin. Rauhanvälitys on luonteeltaan joustava, jäsennelty ja tavoitteellinen hanke. Sillä on oma logiikkansa. Sitä voidaan täydentää muilla tavoin kuten fasilitaatiolla, tarjoamalla hyviä palveluita ja edistämällä vuoropuhelua.
Rauhanvälitys on erikoistunutta toimintaa. Vaaditaan ammattimaista otetta neuvottelujen eteenpäin viemiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi. Tasapuolisuus on aina edellytys, jotta välitystyö koettaisiin hyväksyttävänä.
Hyvät neuvot kalliit
YK:n pääsihteerillä on mahdollisuus auttaa suoraan konfliktien ratkaisussa ja tarjota YK:n palveluita kriittisissä tilanteissa. YK:lla onkin käytettävissä laajat asiantuntijaresurssit. Useat maat ovat Suomen kanssa olleet tukemassa YK:n sihteeristön rauhanvälitysrakenteiden systemaattista kehittämistä. Pääsihteerin perustamaan rauhanvälityksen korkean tason kansainväliseen neuvonantajaryhmään on kutsuttu jäseneksi presidentti Tarja Halonen.
YK:n tietotaito on merkittävää kansainvälisen rauhanvälitysosaamisen jakamisessa niin käytännön yhteistyön kuin koulutuksen kautta. Esimerkkinä voi mainita YK:n tutkimus- ja koulutusinstituutin (UNITAR) koulutusohjelman rauhanvälityksestä ja ehkäisevästä diplomatiasta, jota Suomi on säännöllisesti rahoittanut. Kurssi perehdyttää YK-lähtöiseen konfliktinratkaisuun ja luo yhteistyökanavia YK:n ja muiden järjestöjen sekä jäsenmaiden kollegoiden välille. Työskentely YK-diplomaattina on itselleni ollut parasta neuvottelutaitokoulutusta.
Voimien yhdistäminen
Virallista YK-järjestelmää kohtaan kuulee välillä kritiikkiä muun muassa siitä, että toiminta on joustamatonta tai ei tunneta riittävästi paikallistason olosuhteita. Erilaista rauhanvälitystoimintaa tapahtuu luonnollisesti eri tasoilla. Toisaalta YK:n tuomaa poliittista arvovaltaa ei tule aliarvioida, kun etsitään kestäviä ratkaisuja väkivaltaisiin, monimuotoisiin ja pitkittyneisiin konflikteihin.
Rauhan sovittelu tai rauhansopimusten solmiminen ei sinänsä riitä. Tulokset eivät ole kestäviä, ellei turvata rauhan toimeenpanon edellytyksiä. Tässä YK ja kansainvälinen yhteisö voivat olla myötävaikuttamassa. YK:n lippu on monille maille hyväksyttävyyden tae. YK:n globaali läsnäolo ja mobilisaatiokyky ovat sen etuna mahdollistaen erilaisia toimintarooleja rauhan aikaansaamisessa.