YK täyttää 75 vuotta vuonna 2020. Sen kunniaksi YK ja Suomi –blogi tuo esiin suomalaisten järjestössä tekemää työtä. Ville Kallonen työskentelee vastikään Nobelin rauhanpalkinnon saaneen World Food Programme -järjestön palveluksessa Syyrian Damaskoksessa. Häntä haastatteli Netta Mäkisalo.
Miten olet päätynyt töihin WFP:lle ja millainen taustasi on?
Olen koulutukseltani elintarviketieteiden maisteri Helsingin yliopistosta. Olen työskennellyt ennen WFP:tä yksityisellä sektorilla elintarviketeollisuuden logistiikassa ja toimitusketjussa sekä IT-konsulttina kaupan alalla sekä energia- ja kaivosteollisuudessa. Aloitin työskentelyn WFP:llä marraskuussa 2018 JPO-ohjelman kautta ja työskentelin vajaa kaksi vuotta järjestön pääkonttorissa Roomassa raha-avun toimittamisesta vastaavalla osastolla. Aloitin työt Syyriassa syyskuussa 2020.
Siirryit hiljattain Roomasta Syyrian toimistoon, Damaskokseen. Kertoisitko hieman työnkuvastasi ja ensivaikutelmista Damaskoksessa?
WFP:n yksi keskeinen rooli YK-järjestelmässä on humanitaarisen ruoka- ja raha-avun toimittaminen kriisialueilla muun muassa pakolaisille ja muille hädänalaisille. Siirryin pääkonttorista Syyrian maatoimistoon, jossa vastuullani on maaoperaation raha-avun toimituksessa käytettävien tietojärjestelmien ja niihin liittyvien tietokantojen kehitysprojektit. Raha-avussa on keskeistä, että se kohdistetaan oikein sitä tarvitseville, ja että WFP pystyy huolehtimaan siitä, että apu menee perille tarkoituksenmukaisesti. Kehitysprojektien tarkoituksena on parantaa avun toimituksen seurannan ja raportoinnin tarkkuutta.
Koronapandemia vaikuttaa myös ruokaturvallisuuteen ja nälänhätään. Miten WFP:n toiminta on muuttunut pandemian myötä?
Pandemia on näkynyt WFP:llä työmäärän merkittävänä kasvuna monelta osin. Osana pandemian torjuntaa WFP toimittaa tarvike- ja logistiikka-apua ympäri maailmaa ja tarjoaa muun muassa korvaavaa rahti- ja matkustajalentokapasiteettia alueilla, joissa kaupallinen liikenne on ajoittain loppunut. Logistiikkapalvelujen lisäksi pandemian seurauksena raha- ja sosiaaliavustusten tarve ja kysyntä on kasvanut monissa WFP:n toimintamaissa merkittävästi.
Mikä on mielestäsi YK:n suurin saavutus? Entä suurin haaste tänä päivänä?
Yksityiseltä sektorilta YK-järjestöön siirtyneen näkökulmasta pidän suurimpana saavutuksena sitä kuinka haastavissa ja vaikeissa kenttäolosuhteissa YK ylipäätään kykenee toimimaan. Esimerkiksi WFP:llä on jatkuvia operaatioita hyvinkin vaarallisilla alueilla. Maailman tilanne yleisesti tuntuu muuttuvan monimutkaisemmaksi ja haastavammaksi päivä päivältä. Siitä huolimatta operatiivisten YK-järjestöjen toiminta kriisi- ja sotatoimialueilla jatkuu. YK:n ja sen järjestöjen toimintaedellytykset ovat sen jäsenmaista ja suurimmista rahoittajista riippuvaisia.
Mikä on ollut vaikuttavin kokemus työurallasi WFP:llä?
Olen WFP:n kautta ollut mukana katastrofiavun toimituksissa Mosambikin Idai-syklonin sekä Beirutin viimeaikaisen räjähdyksen osalta. Mosambikissa pääsin mukaan katastrofin torjunnan ensivaiheisiin ja tuin paikallisia kollegoita tarvittavien tietojärjestelmien pystytyksessä sekä tietotekniikan laitehankinnoissa. Beirutissa otimme nopealla tahdilla käyttöön korttienhallintasovelluksen, jonka avulla pystyimme toimittamaan katastrofiapua räjähdyksessä kärsineille libanonilaisille kotitalouksille. Nämä kokemukset ovat olleet hyvin vaikuttavia, sillä niissä on korostunut kuinka nopeaa mutta täsmällistä toimintaa äkillisissä katastrofeissa tarvitaan. Sen lisäksi ne ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka digitalisaatio ja teknologiat ovat nykypäivänä kriittisessä roolissa humanitaarisessa avussa.
Oletko kohdannut Syyriassa yllättäviä käsityksiä Suomesta tai suomalaisuudesta?
Suomeen liitetään vastaavanlaisia positiivisia mielikuvia yhteiskunnan toimivuudesta ja elämänlaadusta kuten muihin Pohjoismaihin. Yleisesti ottaen suomalaisena on saanut positiivisen vastaanoton.
Lue lisää
- World Food Programme (WFP)
Anne Salorannan blogi suomalaisen osaamisen arvostuksesta YK-järjestöissä