YK rakentaa rauhaa

Yhdistynet kansakunnat perustettiin ylläpitämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Sen tehtävä on poistaa ja ehkäistä rauhaa vaarantavia uhkia. Ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä on turvallisuusneuvostolla.

Peruskirjan alkuperäiset säännöt ohjaavat edelleen järjestön työtä ja turvallisuusneuvosto on alati kansainvälisten konfliktien polttopisteessä. On tärkeä hahmottaa, miten YK:n koko organisaatiota ja työskentelytapoja on kehitetty vuosien varrella, jotta se palvelisi rauhaa entistä paremmin nykymaailmassa.

YK:n kolme pilaria

YK:n vuosituhatjulistuksessa vuonna 2000 haluttiin antaa YK:lle lisää voimavaroja ja välineitä konfliktien ehkäisyyn, riitojen rauhanomaiseeen ratkaisuun, rauhanturvaamiseen ja rauhanrakentamiseen.

Vuoden 2005 seurantahuippukokous vahvisti YK-järjestelmän kolme peruspilaria. Ne ovat rauha ja turvallisuus, kehitys sekä ihmisoikeudet. Peruspilarit ovat kytkeytyneet yhteen ja vahvistavat toisiaan.

Samalla perustettiin hallitustenvälinen YK:n rauhanrakennuskomissio. Se tukee yhteiskuntien jälleenrakentamista ja toipumista konfliktien jälkeen neuvomalla ja edistämällä koordinointia sekä yhteistä lähestymistapaa YK:n yleiskokouksen, turvallisuusneuvoston ja talous- ja sosiaalineuvoston kesken. Pääsihteeriä pyydettiin perustamaan rauhanrakennusrahasto, jonka kautta jäsenmaat voisivat joustavasti helpottaa konflikteista selviytymistä vapaaehtoisrahoituksella.

YK:n vuonna 2015 hyväksytty Agenda 2030 määritteli globaalit kestävän kehityksen tavoitteet. Erityisesti tavoite 16 pyrkii edistämään rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta sekä ehkäisemään turvattomuutta ja väkivaltaa yhteiskunnassa. Siten jäsenmaat ovat sitoutuneet konfliktien ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen sekä antamaan tukea konfliktien jälkitilanteissa.

Uudistuva rauhanrakennusarkkitehtuuri

Korkean tason asiantuntijaryhmä arvioi rauhanrakennustoiminnan kokonaisuutta vuonna 2015. Sekä yleiskokous että turvallisuusneuvosto keskustelivat sen pohjalta ja päättivät uudesta asiakohdasta YK:n työohjelmaan. ”Rauhanrakentaminen ja rauhan ylläpitäminen” merkitsi paradigman muutosta YK:n työssä. Sen mukaan konfliktien kulkuun tulee vaikuttaa eri vaiheissa varautuen ennaltaehkäisyyn, eskalaatioon ja rauhan vakauttamiseen (sustaining peace). Pääsihteeri Guterresin näkemys on, että YK:n ehkäisevää toimintaa uudistetaan lujittamalla kestävää kehitystä, kumppanuuksia ja toimintakykyä.

YK-sihteeristön työtä on uudistettu koordinaation parantamiseksi ja etenkin kenttätoimintojen tehostamiseksi. Perinteisten rauhanturvasta ja poliittisista asioista vastanneiden rakenteiden tilalle on muodostettu poliittisten ja rauhanrakennusasioiden osasto (DPPA) sekä rauhanoperaatioiden osasto (DPO). YK:n rauhanrakennustoiminnan ytimen muodostavat rauhanrakentamiskomissio (PBC), sihteeristön rauhanrakentamisen tukitoimisto (PBSO) sekä rauhanrakennusrahasto (PBF).

Vuoden 2020 aikana jäsenmailla on tilaisuus arvioida YK:n rauhanrakennusarkkitehtuuria. Suomi tukee YK:ta pitkäjänteisesti kriisinhallinnan, konfliktien ehkäisyn ja rauhanvälityksen saralla ja rahoitamme YK:n käytännön rauhantyötä eri järjestöjen kautta. Suomi oli mukana YK:n rauhanrakennusrahastossa sen alkuvaiheesta ja tarkoituksemme on liittyä jälleen sen tukijoiden joukkoon.

Lue lisää

Leave a Reply