Venetsian toimikunta 30 vuotta – ja tärkeämpi kuin koskaan

Euroopan neuvoston puitteissa toimiva Venetsian toimikunta on 30 vuoden ajan antanut oikeudellista neuvontaa jäsenvaltioilleen demokratia-, oikeusvaltio- ja perustuslakikysymyksissä. Koronapandemian aikana, kun valtiot ovat joutuneet rajoittamaan perusoikeuksia terveyden ja hengen suojelemiseksi, toimikunnan rooli on ollut erityisen tärkeä.

Venetsian toimikunta täyttää tänä vuonna 30 vuotta ja juuri juhlavuoden aikana sen työ ja merkitys ovat nousseet esiin vahvemmin kuin koskaan.

Koronapandemian myötä kaikki maailman valtiot ovat joutuneet toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä kriisin torjumiseksi. Nämä usein erittäin poikkeukselliset toimenpiteet ovat rajoittaneet yksilöiden perusoikeuksia, kuten vapaata liikkumista sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Rajoituksien suhteellisuudesta ja välttämättömyydestä on keskusteltu kiivaasti – millaisia ja miten laajoja rajoituksia hallitus voi ihmisoikeusvelvoitteidensa rajoissa asettaa?

Vastatakseen kysymykseen, hallitukset ja asiantuntijat ovat kääntäneet katseensa valtioidensa perustuslakeihin. Mutta kuka tarkistaa, että perustuslait puolestaan kunnioittavat demokraattisia periaatteita ja ihmisoikeuksia?

Vastaus on Venetsian toimikunta.

Mikä Venetsian toimikunta?

Demokratiaa oikeusteitse -toimikunta, paremmin tunnettu Venetsian toimikuntana, on Euroopan neuvoston puitteissa toimiva neuvoa-antava toimielin, joka koostuu riippumattomista perustuslakiasiantuntijoista. Toimikunta kokoontuu neljästi vuodessa Venetsiassa.

Sen päätehtävänä on antaa lausuntoja sekä oikeudellista neuvontaa jäsenvaltioille, esimerkiksi niiden uudistaessa perustuslakejaan, vaalilakejaan ja muuta lainsäädäntöään. Lisäksi toimikunta tarkistaa, että kansainvälisiä ja Euroopan neuvoston asettamia demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevia standardeja noudatetaan. Nämä ovat edellytys myös ihmisoikeuksien toteutumiselle. Lausuntoja annetaan joko toimikunnan jäsenvaltion tai Euroopan neuvoston instituution pyynnöstä. Lausunnot eivät ole oikeudellisesti velvoittavia, mutta niiden painoarvo on merkittävä.

Venetsian toimikunta perustettiin vuonna 1990 Berliinin muurin kaaduttua, kun Neuvostoliiton entiset satelliittivaltiot pyrkivät siirtymään demokraattiseen hallintoon. Tässä onnistuminen edellytti perustuslakien uudistamista, johon tarvittiin demokratian- ja perustuslakiasiantuntijoiden apua.

Toimikunta 30 vuotta myöhemmin

30 vuotta myöhemmin Venetsian toimikunnalla on 62 jäsenvaltiota, eli Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltion lisäksi vielä 15 jäsentä eri puolilla maailmaa. Sen vaikutus ulottuu siten pitkälle Euroopan ulkopuolelle.

Kun koronapandemia viime keväänä asetti koko maailman ennennäkemättömään tilanteeseen, demokratia- ja perustuslakikysymyksistä tuli polttavampia kuin koskaan. Monessa valtiossa julistettiin hätätila, jotta hallitukset voisivat asettaa laajamittaisia rajoituksia viruksen leviämisen estämiseksi. Hallitukset ovat saaneet tasapainoilla perusvapauksien ja demokraattisten päätöksentekomenetelmien puolustamisen ja kiireellisten, ihmisten terveyden turvaamiseen tähtäävien toimenpiteiden välillä.

Juuri tällaisessa tilanteessa Venetsian toimikunnan kaltaista riippumatonta asiantuntijaryhmää tarvitaan yhä kipeämmin.

Toimikunta on vuosien mittaan ehtinyt tehdä useita lausuntoja mm. liittyen hätätilan julistamiseen. Niissä on selkeästi määritelty, mitä valtioiden poikkeustilanteessa tulee huomioida. Lisäksi toimikunnan ns. Rule of Law Checklist ohjeistaa valtioita oikeusvaltioperiaatekysymyksissä tarkistuslistan muodossa. Tämä tarkistuslista nauttii suurta kansainvälistä painoarvoa ja toimii myös EUn oikeusvaltiotyön perustana.

Pandemian aikana toimikunta on muistuttanut valtioita juuri oikeusvaltioperiaatteen tärkeydestä. Kaikkien hätätoimenpiteiden ja rajoitusten tulee olla välttämättömiä ja lailla säänneltyjä, oikeasuhtaisia kyseiseen kriisiin nähden, sekä parlamenttien ja tuomioistuimien valvonnan alaisia.

Kun pandemiatilanne rauhoittuu, rajoituksia on purettava. Pandemiaa ei voi käyttää hyväksi demokratian rajoittamiseksi pysyvästi.

Skribenten:

Klara Fält, högskolepraktikant vid Finlands ständiga representation vid Europarådet