Suomen Euroopan lähettiläät olivat koolla Helsingissä viime viikolla. Euroopan eri kolkkiin välitettiin Suomen parhaiden asiantuntijoiden taustoitusta ja näkemystä eurokriisistä ja Suomen talouden tilasta. Ei ollut kovin hilpeää, synkkyyttä siellä ja täällä, mutta yleisarvio eurokriisistä oli kuitenkin lopulta, että optimismia on ilmassa.

Oli havainnollista katsoa asiantuntijoiden käppyröitä Espanjan kannalta. Espanjan kilpailukykyisyys on ohittamassa Suomen. Tätä Espanjan keskuspankkikin on jo pitkään viestittänyt: Espanjan ero Saksaan on kuitattu ensi vuoden puolivälissä.

Espanjassa on tehty uudistuksia, jotka ovat erittäin kovia. Todellinen eläköitymisikä pyritään nostamaan 63,5 vuodesta 65 vuoteen nopeutetusti, eliniän odotuksia seuraten. Palkkoja on laskettu useissa yrityksissä, ja uusissa, liittokohtaisissa sopimuksissa palkankorotukset ovat olleet keskimäärin 0,7 %, kun inflaatiovauhti on 2,9 %. Myös muista joustoista on sovittu yrityskohtaisesti.

Suomen lehdissä oltiin huolissaan etelän protektionismin kasvusta Iso-Britannian aseman mahdollisesti heiketessä. Espanja niputettiin osassa uutisointia suoraan protektionistien joukkoon, vaikka Espanja on ollut sisämarkkinoiden kehittämisen aito ja aktiivinen puolestapuhuja ja samoilla linjoilla kuin Suomi monissa hankkeissa. Espanja on ollut aloitteellinen telekommunikaatiosektorin vapauttamisessa, kannattanut yhdessä Suomen kanssa digitaalisten sisämarkkinoiden luomista ja ollut aktiivinen palveludirektiivin tukija. Espanja on yksityistänyt valtioyhtiöitään, eivätkä energian sisämarkkinatkaan Euroopassa olisi Espanjalle ongelma. Tämä ei kuulosta kovin protektionistiselta.

Espanja-uutisten jälkeinen nettikeskustelu oli myös aika kovaa. Kun Espanjan valtiovarainministeri ilmoitti, etteivät tukiohjelmat ole nyt tarpeen, minkä myös kansainväliset asiantuntijat vahvistavat, niin netissä viitattiin kintaalla Espanjan ministerin ”löysillle” puheille – eikä aina niin kovin kohteliaassa tyylilajissa.

Toki Espanjassa on vielä paljon ongelmia ratkaistavana, mutta viimeaikoina ovat myös markkinat kiitelleet Espanjan sopeutuksen ja reformien suuntaa. Kyse on euron neljänneksi suurimmasta maasta, joka aikoo suurena myös pysyä. Maasta, joka haluaa olla osa ratkaisua, ei ongelma.

Espoon Lippajärven rannalla lumeen tamppaantunutta polkua kävellessä tuli mieleen, että näistä vaikeista luonnonoloistako kumpuaa, että osan meistä mielestä emme kuulu vieläkään sulan maan kulkijoiden joukkoon.