Keväällä alkanut koronakriisi on iskenyt Espanjaan ennenkuulumattoman rankasti. Päättäjät ovat läpi kriisin joutuneet tekemään vaikeita valintoja rajoittaakseen pandemiaa, ja matkailu- ja palvelusektorista riippuvaisen maan talous on kärsinyt rajusti turistivirtojen tyrehdyttyä.

Maaliskuun puolivälissä epäuskoiset espanjalaiset kerääntyivät kotisohvilleen seuraamaan suoraa myöhäisillan lähetystä, jossa pääministeri Pedro Sánchez vakavin ilmein julisti koko maahan hätätilan ja sen myötä tiukat liikkumisrajoitukset.

Elämää aavekaupungeissa

Koronavirustapausten lukumäärä kertoi karua kieltään, hotellit, ravintolat ja museot joutuivat sulkemaan ovensa, ja ulkomaiset matkailijat riensivät koteihinsa sankoin joukoin. Euroopan johtavan matkailumaan elämää sykkivistä kaduista ja rantabulevardeista oli silmänräpäyksessä tullut autioita.

Aavekaupungeissa hiljaisuuden rikkoi vain kuin varkain katuja pitkin roskia viemään hiippaileva naapuri ja illan kello kahdeksan aplodit virusta vastaan etulinjassa taistelevalle terveydenhuoltohenkilökunnalle.

Toivo matkailun elpymisestä ja kesäkauden pelastumisesta

Liikkumisrajoitukset saivat kovaa vauhtia nousussa olleet tartuntatapaukset kuriin, mutta seuraukset Espanjan elinkeinoelämälle ja työllisyystilanteelle ovat olleet vakavat.

Luonnollisesti yksi eniten kärsineistä taloussektoreista on turismi, joka muodostaa hurjat 12,3 prosenttia Espanjan bruttokansantuotteesta (2018). Yleisesti Espanjan talous supistui vuoden toisella vuosineljänneksellä 18,5 prosenttia, ja pahimpina kuukausina maalis-huhtikuussa työttömäksi ilmoittautui 600 000 henkilöä.

Espanjan asteittaisten rajoitustenpurkutoimenpiteiden vanavedessä hätätila julistettiin päättyneeksi 21. kesäkuuta ja ns. uusi normaali (nueva normalidad) alkoi.

Kesälomakauden ja Espanjalle sen tuomien elintärkeiden rahavirtojen pelastamiseksi Sánchez ja matkailuministeriön alaisen Turespañan España te espera –video (Espanja odottaa sinua) toivottivat EU-maista tulevat matkailijat sydämellisesti tervetulleiksi jo samasta päivästä alkaen. Espanjalaisia kehotettiin suosimaan kotimaan matkailua, jotta matkailusektorin elpyminen vauhdittuisi. Alan yrittäjät avasivat ovensa toiveikkaina.

Huoli talvikaudesta kasvaa

Vaikka matkailu alkoikin kesän mittaan vähitellen elpyä, ovat espanjalaiset olleet yltiövarovaisia kulutuksessaan, ja odotettu ulkomaisten matkailijoiden tulvakaan ei käynnistynyt halutulla tavalla.

Espanjan johtoa on myös kritisoitu liian nopeasta yhteiskunnan avaamisesta hätätilan jälkeen, mikä on monien mukaan syynä koronatartuntojen määrän odotettua nopeammin alkaneeseen uuteen nousuun.

Päättäjät ovat painineet koronakriisin alusta alkaen vaikean yhtälön kanssa: Missä määrin matkailu- ja palvelusektorista niinkin riippuvainen maa kuin Espanja voi pyrkiä rajoittamaan pandemiaa asukkaittensa elinkeinon kustannuksella – ja päinvastoin?

Kesän lopulla, tartuntamäärien kasvaessa, sektori pelkää talvikautensa puolesta. Muun muassa Kanariansaarten itsehallintoalueen johtaja Ángel Victor Torres on ilmaissut huolensa saarelaisten toimeentulosta useiden Euroopan maiden kehottaessa välttämään matkoja Espanjaan ja määrätessä palaajat pitkään karanteeniin.

Noin 50 prosenttia saarten asukkaista työskentelee matkailu- ja palvelualalla, ja tavallisesti Kanariansaarilla vierailee jopa 16 miljoonaa turistia vuodessa. Menneinä viikkoina saarilta onkin kaikunut lohduton viesti: ”Jos emme kuole koronaan, kuolemme nälkään.” Saman huolen voi yleistää koskemaan koko Espanjaa.

Tasapainoilu terveyden ja miljoonien asukkaiden elinkeinon turvaamisen välillä jatkuu. Kuitenkin myös elämä kaduilla, kodeissa ja pian kouluissakin kulkee eteenpäin, maskeista on tullut arkea ja espanjalaiset ovat sopeutuneet uuteen normaaliin viruksen ehdoilla. Yhteinen toive kaikilla kuitenkin on: se, ettei kevään tiukkoihin rajoituksiin enää jouduttaisi palaamaan.