Matpakke on ja pysyy Norjassa

2

Helsingin Sanomien taannoinen juttu Norjan matpakke-kulttuurista herätti taas keskustelua suurlähetystön lounaspöydässä. Suurlähetystöllä ei ole omaa kanttiinia, joten meilläkin on aina eväät mukana. Eväitten norjalaistumisen taso on kuitenkin vaihtelevaa. Osalla on mukana päivällisen tähteitä edellispäivältä, jotka voi näppärästi lämmittää. Osalla taas norjalaisittain voileipää ja kenties lisäksi hedelmää. Suomesta tuodut karjalanpiirakat herättävät erityisen suurta lounaskateutta.

”Rikas maa, kylmät lounaat” oli Hesarin Pohjoismaitten kirjeenvaihtajan Petja Pellin kirjoittaman artikkelin otsikko.

Kouluruokailu herättää tunteita

Julkaisin Hesarin matpakke-artikkelin suurlähetystön Facebook-sivulla ja odotetusti se herätti paljon tunteita seuraajissamme. Monet kaipailevat suomalaista kouluruokailua ja toisten mielestä matpakke on paljon parempi ja terveellisempi vaihtoehto. Norjassa ei muutenkaan juuri tunneta lämmintä lounasta. Monet vieraat kyselevät vinkkejä lounasbuffeteista, mutta niitä ei oikein Oslosta löydy. Puolisoni on esimerkiksi niin tottunut leipälounaaseen, että ei edes pysty syömään lämmintä lounasta. Se on hänen mielestään kuin söisi kaksi päivällistä.

Pålegg eli leivänpäälliset

Hesarissa esiteltiin koululaisten eväslaatikoitten sisältöjä ja mainittiin useampia peri-norjalaisia päällysteitä. Mitä ovat nämä merkilliset norjalaiset leivänpäälliset?

Salami- ja makrillileipiä. Lisäksi päärynää ja appelsiinia.

Tässä seuraa lyhyt esittely.

Kaviar: Mätitahnaa tuubissa tietysti. Tätä syövät kaikki ja usein sen lisäksi pursotetaan majoneesia.

Kaviarmix: Tuubissa valmis sekoitus mätitahnaa ja majoneesia!

Makrell i tomat: Makrillia tomaattikastikkeessa. Oman tyttäreni suosikki, puoliksi norjalainen kun on. Itse en ole vielä päässyt makrillin makuun. Olisi kuitenkin superterveellistä.

Tuubijuustot: Näissä riittää valinnanvaraa. On pekonijuustoa, kinkkujuustoa, katkarapujuustoa, jalapenojuustoa…

Brun ost eli ruskea juusto: Norjalaisklassikko. Koen integroituneeni, sillä olen oppinut pitämään tästä makeasta juustosta vuosien saatossa.

Leverpostei: Hienoksi tahnaksi prosessoitu maksapasteija, jonka tuoksusta ei voi erehtyä. Tätä syötetään jo alle 1-vuotiaille, joille leipäpalat kuutioidaan sopivan pieniksi suupaloiksi.

Hifistelyä vai ei?

Hesarin juttuun haastateltu opettaja kertoi, että on joutunut toppuuttelemaan vanhempia, jotta eväslaatikon sisältö ei menisi kilpavarustelun puolelle. Itsekin jouduin yhtenä aamuna miettimään, onko siinä liikaa hifistelyn makua, jos laitan kolmevuotiaan matpakkeen paketin (Suomesta hartaasti isoäidin maahantuomia) Muumi-rusinoita. Päädyin ottamaan rasian pois.

Matpakken tekoa aamulla.

BBC kirjoitti myös ajatuksia herättävän analyysin norjalaisten eväskulttuurista. Toimittaja pohtii, lisäävätkö eväät itse asiassa työtehokkuutta. Jutussa tuotiin esiin nk. decision fatigue-ilmiö eli se, että ihminen kykenee tekemään vain tietyn määrän päätöksiä päivässä. Kun ei tarvitse lounasravintolassa arpoa mitä syö, vaan kaivaa laukusta maksapasteija-leivät, säästyy aivokapasiteettia tärkeämpiin valintoihin. Syöminen on myös tehokasta kun ei tarvitse jonottaa. Ja näin pääsee lähtemään töistä kotiin ajoissa niin kuin Norjassa on tapana.

Matpakke-onnistuminen! Leipä on syöty melkein kokonaan, samoin mangot. Kurkkuakin maistettu.

Kollegani Henna kirjoitti suurlähetystön blogissa jo aiemmin vanhemmille päänvaivaa aiheuttavasta ruokahävikistä ja joka-aamuisesta eväitten valmistamisen riemusta. Suomen syksyinen eväs-kohu herätti meissä kieltämättä hilpeyttä. Me jatkamme täällä joka-aamuista eväitten pakkaamista, jämien lämmittämistä mikrossa ja haikailemme omien kouluvuosien perään.

Kommentit

Anonyymi 3 kuukautta sitten

Suurin ongelma ei liene ylenpalttinen hifistely vaan se, että kaikilla lapsilla valitettavasti ei ole kotona aikuista, joka jokaisena aamuna rakkaudella ja huolella tekisi hänelle ravitsevan matpakken. Suomen järjestelmän hienous on siinä, että se takaa jokaiselle koululaiselle ainakin yhden terveellisen lämpimän aterian viitenä päivänä viikossa.

Reetta Erlien Reetta Erlien 3 kuukautta sitten

Suomen kouluruokailu on tosi hyvä järjestely tästäkin syystä. Helsingin sanomien toimittaja reagoikin myös siihen, että osa oppilaista sai matpakken lisäksi hakea maitoa jääkaapista. Mutta vain ne, joitten vanhemmat olivat maksaneet ”koulumaidosta”.

Leave a Reply