Norjan ruokakauppojen valikoima ei päätä huimaa

8

Norjan hintataso lienee kaikille tuttu. Viimeisimpien lukujen mukaan ruuan ja alkoholin hinta on Norjassa 63 % EU:n keskitasoa korkeampi. Hintashokista ylipäästyään moni suurlähetystön suoraan Suomesta Norjaan muuttanut työntekijä ja harjoittelija hämmästelee norjalaisten kauppojen verrattain suppeaa valikoimaa. Eräätkin suurlähetystön vieraat eivät itse kokeilematta uskoneet, että tavallisesta Coop-kaupasta ei hummusta löydy. Mistä kauppojen rajallinen valikoima oikein johtuu?

Omaa tuotantoa suojellaan tullimaksuilla

Norja ei tunnetusti ole EU-maa, joten maahantuoduista elintarvikkeista maksetaan tullimaksu ja arvonlisävero. Tullimaksujen suuruus vaihtelee. Norjalaisten omenien myyntiä suojellaan esimerkiksi sillä, että syksyisin ulkomaisten omenoiden tullimaksu on huomattavasti korkeampi. Tullimaksuista johtuen ei myöskään monien juustojen maahantuonti ole kannattavaa, sillä kuluttajalle maksettavaksi tuleva loppusumma olisi niin kallis, että juustot jäisivät hyllyyn. Tällä halutaan suojella norjalaista maataloutta ja norjalaisia tuotteita. Silti tullimaksut selittävät puutteellisesta valikoimasta vain osan.

Kuva: Dead End Store

Joulun alla 2011 Norjassa elettiin voikriisin aikaa. Maidontuotanto oli edeltävänä syksynä ollut historiallisen alhainen ja tuolloin elettiin myös pahimman karppausvillityksen aikaa. Tanskalaiset tulivat hätiin ja keräsivät yhteensä 4000 voipakettia naapurimaahan lähetettäväksi. Voikriisin vuoksi tullimaksuihin tuli hetkellisesti helpotusta, jotta kauppoihin saatiin maahantuotua belgialaista voita. Tämä oli ensimmäinen kerta 30 vuoteen kun Norjaan tuotiin ulkomaista voita! Tilastojen mukaan ruotsalaiset kuluttajat pystyvät keskimäärin valitsemaan 300 erilaisten juustojen valikoimasta, kun taas Norjassa juustotyyppejä löytyy 144.

Norjasta ei löydy automarketteja

Kesällä 2019 julkaistun raportin mukaan Norjassa on kalliiden hintojen lisäksi ihan todistetusti huono valikoima. Tulokset osoittivat, että Norjassa kaupan valikoima on vain 61 % vastaavista ruotsalaisista kaupoista. Kaupparakenteella voi olla jotain tekemistä valikoiman kanssa – Norjassa on paljon enemmän pieniä ruokakauppoja kuin esim. Ruotsissa. Tutkimuksen mukaan tämä vaikuttaa sekä hintoihin että valikoimiin – Norjassa on paljon pieniä kauppoja, joilla on matala liikevaihto.

Pizza-hylly Coop Xtra-kaupassa.

Prisman kaltaiset automarketit, joista saa kerralla hankittua kaiken kastelukannuista pakasteherneisiin, loistavat poissaolollaan. Samaisen raportin mukaan Norjalla on kuitenkin verrokkimaita Ruotsia ja Alankomaita parempi valikoima pakastekalaa sekä pakastepizzaa. Tiesitkö muuten, että Suomenkin pakastealtaista löytyvä Grandiosa valmistetaan Norjan Strandassa? Grandiosa viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlia. Norjalaiset myös syövät keskimäärin vajaat viisi kiloa pakastepizzaa vuosittain ja 2018 pakastepizzaa myytiin 2,3 miljardin kruunun edestä.

Päivittäiskaupassa ei ole tarpeeksi kilpailua

Norjan päivittäisruokakauppaa hallitsee kolme suurta ketjua Coop, Norgesgruppen ja Rema1000, jotka yhdessä omistavat lähestulkoon kaikki Norjan ruokakaupat. Poikkeuksia ovat Spar ja Bunnpris ja muutama muu yksittäinen kauppa. Norjasta on viimeisen vuosikymmenen aikana vähin äänin poistunut sekä Lidl että ICA. Oslon seudulla on englantilainen, pääasiassa pakasteita myyvä Iceland avannut muutaman myymälän, samoin ranskalainen vastineensa Picard.

Konservatiivinen valikoima tuorejuustoja.

Norjan elinkeinoministeri arvioi, että Norjassa ei synny tarpeeksi kilpailua, kun päivittäistavaramarkkinaa hallitsee pari isoa ketjua. Lisäksi näillä isoilla ketjuilla on keskitettyjä ostosopimuksia tukkujen ja jakelijoiden kanssa. Sekä kilpailun puute, että keskitetyt ostosopimukset vaikuttavat kauppojen valikoimiin. Hallitusohjelmassa luvataan Norjaan uutta «hyvän kaupankäynnin» lakia tälle vuodelle. Suurkäräjien käsittelyyn tulee hallituksen selonteko keväällä 2020 elintarvikemarkkinoiden kilpailutilanteesta.

Ruokahävikkiä voi syntyä valtiontuella

Norjassa on voimakas maatalous- ja aluepolitiikka, jolla tuetaan koko maan kattavaa maanviljelyä ja tuotantoa. Vuonojen nurkista ympäri maata löytyy maitotiloja, jotka eivät olisi kannattavia ilman valtiontukia. Samalla koko maa pysyy asuttuna. Tämä malli voi osaltaan johtaa ruokahävikkiin. Norjassa otsikoihin pääsi taannoin jättiläismäinen lampaanlihaa täynnä oleva pakastinhalli. Valtiontuella tuotettua lihaa oli päässyt kertymään, kun sitä oli monen vuoden ajan tuotettu enemmän kuin norjalaiset söivät.

Kuvakaappaus NRK:n ruokahävikkiä käsittelevästä artikkelista.
Kuvakaappaus NRK:n ruokahävikkiä käsittelevästä artikkelista.

Norjan yleisradio NRK teki ruokahävikistä ja sen torjumisesta dokumenttisarjan Det skjulte matsvinnet ja NRK:n laskelmien mukaan lihaa varastossa riitti miljooniin aterioihin. Kaupat eivät ota sisään lampaanlihaa, sillä heidän mukaansa kuluttajat eivät sitä osta. Kuluttajien on toisaalta hankala ostaa jotain, mitä kaupat eivät tarjoa. Hävikkiä syntyy siis jo tuotantovaiheessa, ennen kuin ruoka ehtii kauppoihin asiakkaiden ostettavaksi.

Vaeltelua Prisman käytävillä

Center for Global Development julkaisee vuosittain raportin, jossa käsitellään maailman 27 rikkaimman maan toimia ja sitä, kuinka maiden politiikka vaikuttaa maailman köyhien tilanteeseen. Raportissa kritisoidaan Norjan maatalouspolitiikkaa, joka estää markkinoille pääsyn sitä tarvitsevilta kehitysmaiden pienyrittäjiltä. Raportissa suositellaan, että Norja avaisi markkinoitaan ja laskisi maataloustukia. Maataloustukien ja tullimaksujen vuoksi Norjan kauppoihin on hankala saada ulkomaisia tuotteita kilpailukykyiseen hintaan.

Edellisellä Suomen matkalla kuvasin Insta-storyyni hyllyittäin juustovalikoimaa.

Suurinta hupiani ulkomailla ja eritysti Suomessa käydessäni onkin haahuilla tuntikaupalla suomalaiskauppojen hyllyillä ihastelemassa valikoimaa ja uutuustuotteita. Tästä pahoittelut mukana kärsiville suomalaisille ystäville.

Kommentit

Carita 3 kuukautta sitten

Jugurtti, rahka ja tuorejuusto valikoimat on aivan onnettomat. Tiiä mitä nämä vuonomaan ihmiset oikein syövät mutta suomalaisena kaipaan noita.

Reetta Erlien Reetta Erlien 3 kuukautta sitten

Meijerituotteissa on kyllä suuri ero kun vertaa Suomeen ja Ruotsiin 🙂

Maarit Garvo 3 kuukautta sitten

Ruokahävikistä ja juustohyllyistä muutama sana. Norjassa ruoka/raaka-aine kertyy hävikkinä tuottajien varastoon, Suomessaa kauppojen takapihoille roskiin. Ne kilometrien pitkät juusto ja jugurttihyllyt prismoissa ja city-marketeisssa ovat minulle kauhistus. Siis tietääkö kukaan kuinka paljon niistä jää myymättä ja kannetaaan roskiin. Lampaanlihaa kyllä varmaan ostettaisiin jos se pakattaisiin / esikäsiteltäisiin niin että nykypäivän kotikokit voisivat helposti tehdä siiitä ruokaa.

Reetta Erlien Reetta Erlien 3 kuukautta sitten

Suomessa ymmärtääkseni kuitenkin alennetaan hintoja parasta ennen-päiväyksen lähestyessä, jotta tavara liikkuisi. S-marketin ”happy hour” pääsi kansainvälisesti otsikoihin viime vuonna. Sama trendi onneksi nähtävissä Norjassakin.

Tea 3 kuukautta sitten

En tiedä Oslosta, mutta täällä Pohjois-Norjassa on ainakin Coopin OBS-ketju, joka on samanlainen hypermarket kuin Prisma/Citymarket 🙂

Reetta Erlien Reetta Erlien 3 kuukautta sitten

Kyllä Oslossakin on (yksi) OBS :), mutta omasta mielestä senkään valikoimaa ei silti voi verrata Suomen vastaaviin. Tuo yksi ja ainut sijaitsee Alnabrussa, joka keskustassa asuvalle aika kaukana.

Christian Tikkanen 3 kuukautta sitten

Olen todella kiitollinen siitä että ei norjassa ole prismaa eikä citymarketteja, ja että valikoima on tarpeeksi suuri eikä niin suuri kuten suomessa jossa koko ja puolivalmisteet ovat suuri osa suomalaisten ruokavaliota, Norjassa ollaan ylpeitä omasta ruokaarteista ja se on yksi asia josta suomi voisi ottaaa kunnon oppia. Norjalaisissa kaupoissa on aivan tarpeeksi hyvää valikoimaa, mutta ymmäränkin kyllä norjassa asuvia suomalaisia jotka ovat niin sortuneeita suuriin valkoimiin ja eivät norjalaisissa kaupoissa löydä niitä koko ja puolivalmisteita joita suomaliset marketit ovat täynnä.

Reetta Erlien Reetta Erlien 3 kuukautta sitten

Itse huomaan kyllä hyvin selkeän eron esimerkiksi juuri siellä juustohyllyllä, jossa Suomen kaupoissa valikoimaa metrikaupalla. Puoli- ja täysvalmisteillekin on oma paikkansa 🙂 Kaipaan esimerkiksi valmista kasvisosekeittoa pakastimesta ja pinaattilettuja.

Leave a Reply